"Teollisuusliiton lakkokassa kestää useita kuukausia laajamittaista teollisuuden alasajoa"

Valtakunnan politiikka
1

Teollisuusliiton manifesti:

"Teollisuusliiton lakkokassa kestää useita kuukausia laajamittaista teollisuuden alasajoa

Osa Teollisuusliiton jäsenistä on ollut huolestuneita siitä, riittävätkö liiton varat lakkokorvausten maksamiseen pitkittyneessä työtaistelutilanteessa. Teollisuusliitto vakuuttaa, että esitetyt huolet ovat turhia.

Teollisuusliiton lakkokassa kestää useita kuukausia laajamittaista työnseisausta, jonka aikana suuri osa suomalaista teollisuutta on ajettu alas. Pitkäkään työtaistelu ei vaaranna liiton toiminnan jatkuvuutta tai lakkokorvausten maksamista." [1]

Iltalehti tiedottaa:

" Teollisuusliitto uhoaa rahoillaan – Kerännyt jopa noin miljardin euron jättiomaisuuden" [2]

“Kahden viikon poliittiset lakot koettelevat Suomessa raskasta teollisuutta, satamien rahtiliikennettä ja rautateiden tavaraliikennettä.” [2]

Pragmaattiset kysymykset: Kuka on se vihollinen, jota vastaan pitää taistella lakkojen avulla? Kuka on voittaja suurlakossa?

Lakot jakavat ihmisten mielipiteitä: ollakko mukana vai vastaan [3,4]. Selvää on että 100% yhtämiellisyyttä ei ole siitä, että onko lakko tässä maailman tilanteessa asia johon kannattaa ryhtyä. Konsensus on muutenkin vain illuusio meidän yhteiskunnassa, joka tuli esim. 1990 -luvun lamassa jo esille elävästi [5]. Jonka jopa konsensusteoria haastaa sen [6, s. 51-52], että nyt mediassa metaforamainen pyörivä valomainos, että eduskunnassa oleva hallitus on uhka, jota vastaan pitää taistella [7-8]. Kuitenkin siinä taistelussa kohteena ovat Suomen yrittäjät ja Suomen elinkeinoelämä. He ovat kuitenkin samasta ihmisestä tulleita ja osallistuvat Suomen rakentamiseen. Näinä aikoina se uhkakuvien luominen ja kohdistamiseen omaan yhteisöön aktualisoituu vahinkona, jossa me kaikki häviämme.

Miksi?

Huonoina talousaikoina lakkojen määrät kasvavat [10].

Miten lakot vaikuttavat talouteen ja työntekijöihin?

“Yleisesti ottaen pitkittynyt yleislakko vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, vähentää yritysten luottamusta ja lisää talouden stagflaation riskiä. Lisäksi tällaiset lakot haittaavat merkittävästi talouden kasvua ja investointimahdollisuuksia.” (käännös) [9, s. 521]

Tulokset osoittavat, lakon nettohyötyjen ja -kustannusten nykyarvo oli negatiivinen ja lakkoon ryhtyminen ei hyödytä työntekijöitä [11].

Tulkintani

Näinä talousaikoina suurlakot osuvat pahasti omaan nilkkaan ja voittajia ei ole. Se ei ole hyvä uhkakuva, että kotimainen yrittäjä ja Suomen elinkeinoelämä muutetaan tässä taistelussa kohteeksi, jota vastaan taistellaan eli viholliseksi.

Lähteitä ja kirjallisuutta

[1] Teollisuusliitto. Teollisuusliiton lakkokassa kestää useita kuukausia laajamittaista teollisuuden alasajoa.7.3.2024. https://www.teollisuusliitto.fi/2024/03/teollisuusliiton-lakkokassa-kestaa-useita-kuukausia-laajamittaista-teollisuuden-alasajoa/

[2] Antti Honkamaa. Teollisuusliitto uhoaa rahoillaan – Kerännyt jopa noin miljardin euron jättiomaisuuden. Iltalehti 16.3.2024. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3ce1a33a-8663-4741-a45d-61d90f50a240

[3] https://www.iltalehti.fi/palat/e98666ea-4444-4ddd-8715-dea645db475d

[4] Mikael Kaivanto. Westendistä tärähtivät suorat sanat lakolle: ”Sitä saa, mitä tilaa”. Iltalehti 15.3.2024. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ee6e511e-d448-49fd-9104-7560a70f5388

[5] Heidi Sommar. Lama koetteli ihmisten oikeustajua. 18.03.2014 Kohta 1:25-1:42 https://areena.yle.fi/26-102754?seek=83 tai https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/18/lama-koetteli-ihmisten-oikeustajua

[6] Pentti Alanen. Luonnontiede, lääketiede, tieteenteoria. Kirjankohta: totuusteoriat. Gaudeamus Ab. Helsinki 1989. Philosophica-sarja. ISBN: 951-662-482-0.

[7] Anniina Sonerva. SAK:n teettämä tutkimus: Yli puolet suomalaisista hyväksyy lakot. Iltalehti 13.3.2024. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/92416f2b-e604-4735-ac39-7df5341cdec4

[8] Mikael Kaivanto. Kaikki mitä sinun tulee tietää maanantaina alkavasta lakosta – Näin se vaikuttaa elämääsi. Iltalehti 11.3.2024. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/489c94bd-7882-4297-a7f1-d51618d8b0f7

[9] Tenza, Mlungisi. (2020). The effects of violent strikes on the economy of a developing country: a case of South Africa. Obiter, 41(3), 519-537. Retrieved December 22, 2023. The effects of violent strikes on the economy of a developing country: a case of South Africa

[10] Haas, Ain, and Steven Stack. “Economic Development and Strikes: A Comparative Analysis.” The Sociological Quarterly 24, no. 1 (1983): 43–58. http://www.jstor.org/stable/4106362

[11] de Wet, JHvH. (2012). The financial impact of strikes: A worker’s perspective. Corporate Ownership & Control, 9(4-4), 400-407. https://doi.org/10.22495/cocv9i4c4art3

1 tykkäys
2

Hyvä Mikko! Taas kirjoitit asiaa. Tuntuu siltä, että nämä lakkokenraalit eivät ymmärrä tai eivät halua ymmärtää, missä tämä maa makaa. Ei heidänkään varat loputtomiin riitä. Sitten koskien eduskuntaa ja etenkin niille kansanedustajille, jotka eivät ymmärrä tai eivät halua.ymmärtää: Mahtaisiko auttaa, jos eduskunnan takaseinällä olisi koko ajan reaaliaikainen iso näyttö, missä olisi hieman lukuja, mistä valtio saa tuloja ja mihin ne menevät.

1 tykkäys
3

“Koko vuoden 1917 syksy oli ollut Suomessa levotonta aikaa. Elintarvikkeista oli pulaa, työttömyys korkea ja poliittinen tilanne kireä. Sosiaalidemokraatit olivat menettäneet enemmistönsä eduskunnassa, jonka oli ratkaistava korkeimman vallan kysymys. SDP lähti uuteen eduskuntaan julkaisemalla “Me vaadimme” -ohjelman, jossa esitettiin työväestön tavoitteet. Painostaakseen eduskuntaa hyväksymään sosiaalidemokraattien esityksen, määräsi Suomen ammattijärjestö SAJ yleislakon.” [12]

Näyttää siltä, että historia toistaa itsensä, kun oppositiossa on SDP ja nyt otetaan käyttöön välineet, jolla uskotaan olevan keino vaikuttaa. Vaikutusta on, mutta se vaikutus on haittatalous, kun kohteena on Suomen kotimainen elinkeinoelämä. Mutta se on kansainvälinen ilmiö, että oikeistohallitusta vastustetaan ammattiliittojen puolelta lakkojen avulla, kun sama havainto on tehty Espaniassa [13].

Miksemme voi tehdä valintaa, joka on oikein ja tehdä ratkaisuja jotka ovat Suomen etujen mukaisia. Sisäiset taistelut ja talouden epäkunnossa pitäminen ei hyödytyä kokonaispoliittisesti Suomen etua. Ihmisten on todella valittava johtajansa, koska heidän valinnoilla on vaikutusta miten me kehitymme tässä yhteiskuntana eteenpäin. Päivän päätteeksi sen valinnan pitää olla oikea, jossa me kaikki selviämme.

Lähteitä

[12] Petri Hiltula. Suurlakko. https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/tieto39.htm

[13] https://nettiparlamentti.liikenyt.fi/t/sak-sekaantuu-politiikkaan/1718/6

#haittatalous