Liberan blogissa on vastauksia siihen, miksi työ ja tekijä eivät kohtaa ja miksi työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.
Lisäksi väki vähenee ja eläköityy seuraavan 10 -vuoden sisällä aika radikaalisti. Mistä löytyy tekijät kasvuun? Ehkä tätäkin olisi syytä ennakoida jotenkin.
Koko perusongelma on Suomen työeläkejärjestelmä. Mikäli se ei olisi vielä nykyisella 1950 -luvun tasolla niin…moni asia olisi toisin. Uudistusta voisi lähteä tekemään vaikka Ruotsin malliin. Se toimii ja vastaa aika hyvin meidänkin tarpeita.Suomalaisen duunarin palkka on EU:n keskitasoa, mutta kun siihen lisätään työeläkekulut niin olllaankin kärjessä. Miksi tähän ei kukaan puutu? Kun lasketaan suomalaisen duunarin palkan ostovoimaa niin EU:ssa olemme pohjasakkaa. Työvoimapulaa on aloilla, joilla ei edes makseta ay-liikkeen vaatimaa minimipalkkaa, eikä sillä edes maksa vuokra-asuntoa Helsingissä. Ei ratkaisu voi olla se, että tuotamme niinkuin SRV ,YIT ja Skanskan “alihankkijat” tuovat Ukrainasta työvoimaa, jolle SRV maksaa 3e/tunti. Työntekijät asuvat konteissa. Tai sitten Nepalilainen ravintola, jossa ainoa palkan saaja on ravintolan nepalialainen johto. Tai sitten tuomme maahan työvoimaa, jonka kustannukset maksaa veronmaksajat KELAn muodossa. Yritykset puhuvat markkinataloudesta, kunhan vain valtio eli veronmaksajat maksimoivat heidän voittonsa. Uutta globaali-markkinasosialismia?
Samaa mieltä. Yli 50v ei ole menettänyt osaamistaan ja joidenkin tutkimusten mukaan myös uuden oppimiskyky on erinomainen. Hoitoala hyötyisi kovasti, jos voisi ottaa aikuisia ihmisiä työpaikkakoulutukseen. Alalla on erittäin paljon työtä, johon ei tarvita vuosien koulutusta. Vähemmällä kielitaidollakin niissä töissä pärjää. Työhön tulee luoda osaamistasot, jotka saavutettuaan saa hiukan lisää palkkaa. Kielitaitokin paranee kun on vuoden tai kaksi avustavissa töissä oikeassa työympäristössä. Ja tähän on helppo kehittää tutkintojärjestelmä, jolla halukas hoitoapulainen pystyy pätevöittämään itsensä lähihoitajaksi ja siitä sairaanhoitajaksi.
Tärkeä asia ottaa agedalle! Lisäksi vielä se, että työeläkkeisiin pitää saada korotus, ainakin pienimpiin. Suomi on kallis maa.
Omista työttömistä varmasti löytyisi tekijöitä hyvin monelle alalle, jos työvoimatoimiston asenne olisi toinen. Jos siellä aidosti kohdeltais työnhakijaa arvostaen ja nähtäisiin potentiaalit. Asian korjaaminen vaatii paneutumista. Ihminen oppii uutta ja jos porkkanana on parempi toimeentulo, niin suurin osa varmasti lähtee tavoittelemaan itselleen parempaa elämää. Suomalaisten oma osaaminen kunniaan ja itsetunto nousuun!
Suurin ongelma on se,että normi Suomalaiset on laiskoja paskoja. Ns. vanhat ihan hyvä perus duunit ei enää kelpaa. Töitä on, mutta miksi tehdä, kun ei ole pakko? Jotkut väittää, että työn perässä Suomeen tullet ovat rasite Suomelle. Ei ole. Kuka tuo paketin kotiin? Lähes aina “mamu”. Ei ikinä kanta Suomalainen laiska. Mamut yrittää, vaikka ei edes osaa.
Niin kirjoittaja ehkä unohtaa, että nuiden mamujen alipalkkaaminen johtaa siihen, että he hakevat loput KELAta, jonka kustannukset me jokainen maksamme. Toisaalta se myös vääristää kilpailua.koska oikein toimivat yritykset eivät saa tuota veronmaksajien maksamaa KELA etua. Kokonaan toinen juttu on laittomien siirtolaisten työskentely nepali/intia/kiina -ravintoloissa jne… Hesarin teki tästä oikein jutun, jossa koko surkeus tuli ilmi. Suomalaiset rakennusfirmat tai oikeastaan heidän alihankkijansa ovat kunnostautuneet halvan ammattitaidottaman porukan rahtaamisessa . Ja maksavat nyt siitä kallista laskua tuloksessaan, kun korjaukset tehdään suomalaisvoimin ja hinnat karkaavat käsistä esim. vaikka uusin pääkaupunkiseudun Tripla. Yksikin SRV:n alahankkiija toi sinänsä päteviä muurareita Ukrainasta, mutta työmaalla ei kukaan puhunut sanaakaan venäjää tai ukrainaa. asunnoksi löytyivät parakit ilman lämmitystä talvella jne… tuntipalkka oli 3e/tunti…Kukaan työmaalla ei osannut selittää mitä pitäisi tehdä…jne… onhan näitä typeryyden esimerkkejä etelä-suomi täynnä. Tai kun naapurini ruotsinkieinen tilaisi suomalaiselta firmalta uuden peltikaton. Lopputulos tilaaja huutaa maantasalla naama punaisena ruotsiksi, että teette kaiken ihan päin helvettiä ja latviasta kotoisin oleva asennusporukka sanoo huonolla soome kielellä: ei ymmärrä.
Kun Suomen työttömien määrää katsoo niin pitää muistaa, että suurin osa ihmisistä ei edes kuuluisi sinne. Silloin kuin Suomen mielenterveyshoito ajettiin alas niin nämä mielenterveyspotilaat siirrettiin suoraan isoon laariin eli työttömiiin. Siellä työttömyyden joukossa on myös paljon moniongelmaisia tapauksia, joilla on myös päihde riippuvaisuutta, asunto-ongelmia, luottotiedoista puhumattakaan. Nämä ihmiset tarvitsevat jotain ihan muuta kuin nykyistä tapaa, jossa ainoa tarkoitus on saada tilastot näyttämään hyviltä. Samaa koskee pitkäaikaistyöttömiä. Nämä ihmiset pitäisi saada esim.aikuistyö -ohjelmien piiriin. Sääli vain, että sekin on kuntien vastuulla ja monet kunnat ovat leikanneet sitä rajusti. Nyky-yhteiskunta ei heitä halua nähdä ja niputtaa kaikki saman “työttömät työnhakijat” -tilaston alle. Onhan tietenkin se mahdollisuus, mitä esim. natsi-saksa käytti, niille jotka eivät sopineet arjalaiseen normiin. Poissa silmistä, poissa mielestä.
Minulla oli edellisessä työpaikassani työkaverina maahanmuuttaja joka puhui todella hyvin suomea ja ymmärsi maan tapoja.
Hänen kanssaan oli ilo työskennellä!
Huumori kesti rakennusalalla senkin että vitsailtiin hänen olevan Afgaani-taistelija, kyseltiin vinkkejä että missä seuraavaksi räjähtää…
Keskusteltiin perheistämme ja rasismista vapaasti ja suoraan, kun koti ja työmatkoilla mentiin kimppakyydillä.
Sitten selvisi että hänen vanhempansa eivät puhu Suomea koska se on niin hankalaa.
Hänen äitinsä oli ollut kielikoulussa, mutta se oli ollut liian vaikeaa niin hän oli lopettanut.
Tämä vähän säpsähdytti.
Kyllä on valtion, kunnan ja kaupungin tehtävä kotiuttaa kaikki maahanmuuttajat. Kotimaastaan tai taustoistaan riippumatta.
Yleisesti ei pitäisi jakaa vastikkeetonta rahaa.
Pitäisi palata siihen aikaan mikä oli 60-luvulla, työttömille osoitettiin kaupungin/kunnan tai valtion järjestämää työllistävää toimintaa. Jos k.o toimintaan ei osallistunut, ei myöskään työttömyyskorvausta saanut.
Yllä oleva korjaisi kaiken parhaiten pitkä-aikaista työttömyyttä. Motivaatiota työn tekemiseen löytyy, kun joutuu tekemään jotain mitä ei ole itse suunnitellut tekevänsä.