Haluatko kysyä eduskuntaryhmältä jotakin?

Kiitos @liike.nyt kattavasta vastauksesta ja vaivannäöstä, kun avasit kansalaisaloitteiden käsittelyä yleisesti eduskunnassa ja Liike Nyt:n sisällä!

1 tykkäys

Haluaisin tietää, mikä oli esteenä, että soteuudistusta ei lähdetty rakentamaan ERVA-alueiden, joihin kaikki kunnat Suomessa kuuluvat, pohjalta. Onko siihen olemassa joku konkreettinen syy vai onko se vain puoluepolitiikkaa?

1 tykkäys

voisko suomessa olla tuo vetoomussysteemi joka on samanlainen kuin eu vetoomukset

1 tykkäys

Hei!
Tämän aamuisessa (25.2.21) informaatiotilaisuudessa hallitus kertoi Suomen siirtyvän poikkeusoloja vastaavaan sulkuun maaliskuun ajaksi. Tähän liittyy myös elinkeinotoiminnan rajoittamista sulkutoimenpiteillä valtion osalta ainakin ravintola-alan yrityksiin.
Viime vuonna kun tätä mahdollisuutta väläyteltiin jo hallituksen osalta, puhuttiin myös siitä että tässä kohtaa valtio on velvollinen korvaamaan elinkeinoharjoittajille sulusta koituvat kustannukset. Lisäksi oli puhetta siitä, että ennen sulkua pitäisi ravintola-alan toimioiden kirjoa pystyä paremmin erittelemään esimerkiksi yökerhoihin, lounasravintoloihin etc.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että elinkeinotoimea rajoittava lakimuutos ollaan saamassa läpi ilman että korvausvelvollisuutta määritellään mitenkään. Myöskään täsmennystä ravintola-alan sisällä ei toimialaan ole suoritettu. Voiko tosiaan olla näin?

2 tykkäystä

voisko suomessa olla tuo vetoomussysteemi joka on samanlainen kuin eu vetoomukset tuo on myös ideani

Eduskunnalla on lainsäädäntövalta. Säätäessään lakeja eduskunta kuulee eri alojen asiantuntijoita ja edustajia. Kysymyksesi ehkä koskeekin enemmän sitä kuka ja miten lainsäädäntöä tulkitsee. Kuten olemme koronarajoitusten osalta nähneet samasta asiasta voi olla päinvastaisia tulkintoja. Esimerkkinä käynee liikkumiseen tarkoitettujen tilojen sulkeminen kokonaan tai niiden pitäminen auki enintään 10 hengelle kerrallaan. Tästä STM ja THL ovat olleet lain tulkinnan osalta keskenään erimielisiä. Voitaneen siis sanoa, että eduskunnalle esityksiä jättävän hallituksen on oltava esitysten sisällön suhteen huolellinen ja tarkka siten, että lainsäädännöstä välittyy haluttu lopputulos.

Hei Jukka,

laki asumisoikeusasunnoista on tänään eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä valiokuntakäsittelyn jälkeen. Mietintöön ovat valiokunnassa yhtyneet kaikilta osin muut puolueet paitsi kokoomus, joka esittää muutosta neljään eri pykälään. Mietintöön ja vastalauseeseen voi tutustua täällä: YmVM 1/2021 vp

Kokoomus ilmoittaa vastalauseessa näkemyksekseen asumisoikeusjärjestelmästä luopumisen pitkällä aikavälillä.

Politiikkaa ei ole olemassa ilman puoluepolitiikkaa, näinhän se on toki yleisesti ottaen nähtävä. Kysymys on lopen siitä millaisen linjauksen taakse saadaan enemmistö asetettua. En välittäisi vastata näin ympäri pyöreästi, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. Sote-uudistus on edennyt koko ajan, mutta lienee kaikille selvää, että koronaviestintä ja siihen liittyvät lait ovat hallinneet keskusteluamme. Laki sote-uudistuksesta on sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä ilman mietinnön tarkempaa valmistumisarviota: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Tilasto/Sivut/EDK-2021-AK-346767.aspx

Moi Maria,

Kiitos meilistä, ja hyvästä infosta. Nyt kun häätöpykälät on poistettu lakiesityksestä on sen pahin puute ja perustuslain vastaisuus korjattu. Kuitenkin laki sisältää vielä selvän huononnuksen asumisen hinnoittelua koskevaan pykälään. Siitä enemmän Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n nettisivuilla https://www.asumisoikeusasukkaat.fi/ Kuntavaaleja ajatellen olisi hienoa jos Hjallis voisi vielä eduskunnassa puhua tästä hinnoottelupykälästä ja siihen sisältyvästä huononnuksesta asukkaiden kannalta.

Kokoomuksen esitys on huono, puhtaasti sijoittajanäkökulmaa edustava ja asumistukea paisuttava. Asojärjestelmä tarvitsisi kuitenkin perustavan remontin, mutta suunta pitäisi olla aivan toinen: asukkaille lunastusoikeus koteihinsa https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukkakilpi/asumisoikeusjarjestelman-umpikuja-on-avattava/

Terkuin Malagasta Jukka

ti 16. maalisk. 2021 klo 9.51 Maria Lohela sivustolta Liike Nyt Nettiparlamentti (liikenyt@discoursemail.com) kirjoitti:

Olen aktiivina Facebook-ryhmässä “Stop Autoilijoiden Kuritukselle”
Tätä n. 300.000 jäsenen ryhmää kannattaa seurata aktiivisesti, säännöt ensin lukien.
Tästä ryhmästä ei monikaan antane tulevissa kunnallisvaaleissakaan ääntään nykyhallituksen ehdokkaille.
Liikkuvia ääniä on tuossa yo. ryhmässä jo nyt!

Hei, ihan näin mielenkiinnosta kun olen seurannut hallituksen vastauksia heille esitettyihin kysymyksiin, niin vastaavatko he koskaan mihinkään suoraan? Vai onko se samanlaista kiertelyä joka kerta?

Hei Kimmo

Tämä taitaa olla ihan makuasia: jos vastaaja on sen puolueen edustaja, jota kuulija sympatisoi, vastauskin kuulostaa perustellulta ja oikealta. Jos taas tilanne on päinvastainen, vastauksestakaan on vaikea löytää mitään erityistä kehuttavaa.

On selvää, että ministereiden asiaosaaminen vaihtelee ja tämä näkyy vastauksissakin. Kuten poliittisissa tilaisuuksissa yleensäkin kuka tahansa saa, myös ministerit saavat käyttöönsä taustamateriaalia ja tämä koskee myös kyselytuntia. Voidaan pyrkiä ennakoimaan niitä aiheita ja kysymyksiä, jotka nousevat esille. Kukaan ei voi tietää kaikesta kaikkea. Opposition osalta voidaan todeta, että ihan samoin siellä on valmistauduttu kyselytunteihin ja mietitty jonkin teeman käsittelyä monista eri näkökulmista. Sitten niitä kysymyksiä luetaan papereista, kuten tv:n välityksellä voimme nähdä. Spontaanius on aika vähissä kyselytunneilla sekä salin että ministeriaition puolella, mutta ei kokonaan kadonnut.

3 tykkäystä

Kiitos vastauksestanne. Virallisesti lainsäädäntövalta on eduskunnalla. Esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla tuo lainsäädäntövalta on vain muodollista.

Suosittelen lämpimästi lukemaan Lakien synty – kirjan, jonka on kirjoittanut Seppo Konttinen.

Lainaus Lakien synty – kirjan kustantajan Siltalan sivuilta:

”Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa Suomessa käyttää eduskunta. Seppo Konttinen paljastaa kirjassaan kovien esimerkkien avulla, kuinka lait syntyvät demokraattisen kontrollin ulottumattomissa hämärissä työryhmissä ja toimikunnissa. Näiden neuvostojen kokoonpanoilla varmistetaan etukäteen uusien lakien sisältö. Eduskunnasta on tullut suuri pykälien kirjaamo ja kansanedustajista tahdottomia napinpainajia.

Kaikenkarvaiset selvitysmiehet, konsultit, lobbarit ja poliittisin perustein nimitetyt virkamiehet kirjoittavat lakeja omien ja taustaryhmiensä etujen ajamista silmällä pitäen. Samalla kansanvalta on saanut tappotuomion.

Kirjan lukija pääsee kurkistamaan lainsäädäntövallan salatun eliitin toimintatapoihin, etuihin ja palkitsemisjärjestelmiin, joista ei ole aikaisemmin hiiskuttu ulkopuolisille.”

Oheisessa mobiiliflaijerissa on se asiakokonaisuus, josta kysyin.

Liittyy esimerkiksi kirjallisesti ja suljetusti toimiviin vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmiin. Esimerkiksi Jungnerin Mikael tuntee sdp-vuosiltaan tuonkin aiheen läpikotaisin.

Hyvää alustusta vuonna 2013 tehdystä hyvästä perussuomalaisten versio ykkösen tekemästä keskustelualoitteesta, jonka primus motor oli oikeus- ja työministeriksi noussut Jari Lindström. Yksi rohkeista allekirjoittajista oli Lohelan Maria.

KA 4/2013 vp — Jari Lindström /ps ym.
KESKUSTELUALOITE 4/2013 vp Tapaturma- ja potilasvahinkoasioiden käsittelyvakuutusoikeudessa

Linkki luettu 24.3.2021

Keskustelualoite itsessään ei johtanut tuolloin mihinkään, mutta on sisällöltään edelleen erittäin ajankohtainen. Varsinkin, jos aiheet oikeusvaltio ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutuminen tosielämässä ovat, toivoni mukaan, muovautumassa olevalle Liike Nytin ekosysteemille se tärkein osa arvopohjan perustaa.

Työtapaturma- ja ammattitautilain sekä vakuutusoikeuslain uudelleen kirjoittamisella, esimerkiksi kahden eri kansalaisaloitteen muotoon, voisitte halutessanne ja uskaltaessanne räväyttää kunnolla!

Hyvät tekstipohjat niihin ovat jo olemassa. Ne ovat vuodelta 2014, jolloin kyseisiä lakeja kokoomuksen johdolla ja kolmikannan voimin viimeksi “uudistettiin”.

Rohkeutta ja voimaa toimintaanne, sillä tämä aihekokonaisuus kiinnostaa ainakin yhtä miljoonaa suomalaista äänestäjää. Vink-vink.

1 tykkäys

Tämä on virallinen tilanne 11.3.2021

Lisätietoa ja keskustelua kuvakaappauksen vakuutuslääkäriaiheesta sosiaali- ja terveysministeriön Twitter-kanavalla osoitteessa:

https://twitter.com/STM_Uutiset/status/1369976864899485698

Eli hallitusohjelman mukaan piti korjata, mutta tuon tiedon mukaan ei sitten korjattukaan.

1 tykkäys

Vakuutuslääkäreiden valtaan puuttuminen edellyttää mielestäni sitä, että ensin avataan iso kuva niin vakuutuslääkäri- kuin vakuutusoikeusjärjestelmistä. Sitten voidaan tehdä listaus ja työjärjestys siitä mitä kaikkea, miten ja milloin korjataan?

Tässä mobiiliflaijerissa ison kuva avausta lakisääteisestä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusten koneistosta.

Aiheen isosta kuvasta lisätietoa esimerkiksi Suomi 2017 blogissa.

2 tykkäystä

Kaksi kysymystä.

  1. Kuinka erinäisten valvontaneuvostojen vaalit järjestetään? Selasin eduskunnan sivulla sitran valvontaneuvoston jäsenistön valintaa, ja ainoa merkintä pöytäkirjassa oli että jäsenet ovat nämä, ja sillä selvä. Onko joku sisäinen valiokunta tai muu ryhmä joka todellisuudessa valkkaa jäsenet esim sitran tai ylen valvontaneuvostoon, ja millä periaatteella?

  2. Onko selviö, että Suomen komissaariehdokas on aina pääministeripuolueen valitsema? Vai voisiko sen järjestää vaikka eduskunnassa avoimella vaalilla? Entä se, että von Der Leyen kuulemma pyysi jäsenvaltioilta useampia ehdokkaita (esim. molempia sukupuolia), mutta Suomi kuitenkin lähetti vain Urpilaisen? Menikö kaikki ihan pelisääntöjen mukaan?

Hei Jarno

  1. Eduskuntaryhmät nimittävät ja eduskunta valitsee hallintoneuvostojen, kuten Sitran hallintoneuvoston, jäsenet. Paikat jaetaan eduskuntaryhmien voimasuhteiden mukaan. Tämä pätee lukuisin muihin toimielimiin, jotka kytkeytyvät eduskunnan toimintaan. Kyseessä on vakiintunut tapa. Sitrastahan on erillinen laki, ja siinä nimenomaan todetaan, että eduskunta valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Muutoin ryhmät toimivat itsenäisesti ehdottaessaan henkilöitä toimielimiin. Eduskunta on kuitenkin muodollinen valitsija.

  2. Tässäkin on kyse maan tavasta, josta ei poiketa ennen kuin siitä on syytä poiketa. En ole tietoinen siitä millainen pyyntö von Der Leyeniltä on tullut, mutta lienee tässäkin kohtaa jokaisen maan omassa harkinnassa miten toimii.

Hyviä kysymyksiä, joista näkee, että virallisten sääntöjen lisäksi on “epävirallisia sääntöjä”, joiden mukaan mennään, kunnes koittaa se hetki ettei enää mennäkään. Sitten keksitään uusia sääntöjä.

Kiitos hyvistä vinkeistä ja esimerkeistä.

Tähän kohtaan sopinee kirjoituksesi esimerkin valossa todeta, että opposition toimet (esim. tässä mainittu keskustelualoite) aniharvoin johtavat yhtään mihinkään. Hallituksella on esitysvalta ja enemmistönsä turvin sen esitykset viedään eduskunnan läpi.

Mielestäni lain kirjoittamisen monimutkaisuutta ei pidä millään tavoin väheksyä, ei silloinkaan, kun näkee jossakin epäkohtia. Tästä syystä pidänkin kansalaisaloitteita järkevinä niiltä osin, kun niissä perustellusti ehdotetaan lain korjaamiseen tai kokonaan uuden lain kirjoittamiseen ryhtymiseen - ja annetaan se tehtävä sitten niille, jotka tietävät mitä tekevät myös juridisesta näkökulmasta. Minusta ei olisi ainakaan kirjoittamaan yhtäkään lakiehdotusta. Kansalaiset ovat tietenkin täysin vapaita toimimaan tässä parhaaksi katsomallaan tavalla ja ehdotetun kaltaisia kansalaisaloitteita voi toki tehdä.

No just, eiköhän autoilijoita löydy joka lähtöön ja osa jää pysyvästi liikennevaloihin.

Tehdäänkö VTV:llä lainkaan sisäistä tarkastus? Kun VTV tekee oman budjettinsa, kuka sen hyväksyy ja kuka sen tarkastaa ja miten tarkasti? Esitelläänkö budjetti ja sen noudattaminen eduskunnan tarkastusvaliokunnalle? Onko mahdollisesti eduskunnan tarkastusvaliokunta ollut suurpiirteinen VTV:n osalta. Kehottaisin lukemaan Pauli Vahteran kirjoitusta VTV:sta.

1 tykkäys