Haluatko kysyä eduskuntaryhmältä jotakin?

Hei Pirjo!

Tarkoitit varmaan Vahteran kirjoitusta viime marraskuulta. Luin sen. Vahteralla on terävä ja monipuolinen kynä.

VTV:n toiminnan järjestämisestä antanee tarkimman vastauksen viraston sivusto: Suunnittelu ja seuranta - Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Kokonaan toinen kysymys on tietenkin se miten sisäinen tarkastus toimii ja mihin se johtaa vai johtaako mihinkään. Olemme saaneet lehdistön kautta lukea vastakkaisia tai toisistaan poikkeavia näkemyksiä toiminnan tehokkuudesta ja sen epäkohdista. Ketä uskoa?

Eduskunnan tarkastusvaliokunta (ja sitä kautta eduskunta) seuraa VTV:n toimintaa. Olen itsekin ollut hetken eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen. Tuolta ajalta mieleeni jäi VTV:n osalta lähinnä se, että keskustelu tuntui aika pintapuoliselta.

Esitän henkilökohtaisena mielipiteenäni, että Suomessa vältetään liian usein ja liian helposti vaikeiden kysymysten esittämistä, vastuun kantamisen vaatimista ja oman vastuun tunnistamista ja siitä rivakoiden johtopäätösten vetämistä. Selitän tätä maan tavan vaalimisella, joka on juurtunut hyvin syvälle erityisesti julkisiin organisaatioihin. Suojelemme toisiamme ja samalla itseämme. Inhimillistä, kyllä, mutta onko se oikein?

Juuri tätä Vahteran kirjoitusta tarkoitin. Olen itse työskennellyt tiiviisti erään kunnallisen tarkastuslautakunnan kanssa ja ollut kehittämässä sen toimintaa. Kehittämisen tuloksena todettiin hyväksi vuosisuunnitelman mukaisesti kutsua eri osastoilta, tulosalueilta henkilökuntaa kaikkien ammattiryhmien edustajia kertomaan työstään niiden hyvistä sekä huonoista puolista ja tarkastuslautakunta sai esittää myös kysymyksiä. Näitä tarkastuslautakunnan kokouksia odotettiin, koska henkilökunta silloin koki, että heitä kuunnellaan. Siksi ihmettelinkin, että miksi VTV:n pääjohtajan kautta piti toimittaa ensin kaikki aineistot ennen tarkastusvaliokuntaa. Olen myös sitä mieltä, että tarkastusvaliokunta voisi olla aktiivisempi tehtävässään.

ke 7. huhtik. 2021 klo 12.42 Maria Lohela sivustolta Liike Nyt Nettiparlamentti <liikenyt@discoursemail.com> kirjoitti:

Kiitos Teille vastauksestanne.

Tuo mainittu keskustelualoite toimi tuolloin äänestäjiin päin sisään vetotuotteena ja sosiaalisessa mediassa laajalle levinneenä mielenkiinnon herättäjänä. Toki jokainen politiikkaa seurannut ymmärsi sen, että se oli liian täsmällinen ja väärän puolueen esittämä, jolloin se vain säikäytti hetkellisesti, siinä esiteltyjä kafkamaisuuksia rakentaneita puolueita ja etujärjestöjä.

Sitten päivän aiheeseen. Esimerkiksi Valtiontalouden virasto ja Kela ovat uutistietojen mukaan laillisuusvalvonnan osalta kansanedustajien vastuulla. Jolloin kansanedustajat säätävät niitä koskevat lait ja ovat niiden toiminnan laillisuusvalvojia. Selkeä kaksoisrooli siis, johon ei uutistietojen mukaan, kansanedustajilla tunnu riittävän tarpeeksi aikaa, vaan tarkastukset jäävät pintaraapaisuiksi.

Tässä vielä yhteydenpitoni päätteeksi Liike Nytin suuntaan vapaasti muokattavissa oleva ehdotus. Kansanedustajille tulee sallia vain yhdessä päättäjän roolissa toimiminen kerrallaan.

Liike Nytillä olisi helpointa ja nopeinta ilmoittaa, että sen kansanedustaja Harkimo ei asetu ehdokkaaksi kuntavaaleissa ja toivoo kaikkien muiden eduskuntapuolueiden seuraavan esimerkkiä. Näin edustaja Harkimon puheet, erilaisten korruptiolajien kitkemisestä Suomessa, saisivat rutkasti lisää uskottavuutta. Samalla, kun edes osa yli 1,8 miljoonasta viime kuntavaaleissa nukkuneesta lähtisi äännestämään.

Hyvää kevään jatkoa Teille ja parhainta kuntavaalimenestystä Liike Nytille.

Toivon ,ettei ansiosidonnaiseen, eikä muuhunkaan työttömyysetuuteen puututa. Itsekkin tällä hetkellä työttömänä, olen huomannut, että puheet kaikenlaisista tukien huononnuksista, aiheuttaa sen,että työttömät eivät töitä hae, koska tilanne aiheuttaa monelle henkisiäkin ongelmia. Suomi on täynnä työttömiä, jotka haluavat töihin, mutta jos eivät pääse töihin. Itsestä riippumattomista syistä. Tukiin ei saa kiskea. Siinä eduskunnalle tehtävää ja toivon, että Liike Nyt olisi edelläkävijänä 7solka äänellä.

1 tykkäys

voisko suomessa olla tuo vetoomussysteemi joka on samanlainen kuin eu vetoomukset tuo on myös ideani

Hei,
Kysymys liittyen perustuslakiin. Meillä on PL 106 sana ”ilmeisessä” joka antaa mahdollisuuden siihen, että tuomioistuin voi perustaa tuomioluvun perustuslakia rikkovaan lakiin. Toisaalta meillä ei ole järjestelmään joka näin tapahtuessa peruu tuomion.

Pystyttekö kertomaan hallituksen perustelut tälle lain pykälälle?

Miten tämä hallitukselle kuuluu? Ei nykyinen hallitus kirjoittanut perustuslakia eikä sille voi mitään tehdä, paitsi tietysti laittaa vireille sen muuttamisen jos näin parhaaksi katsoo.

Mitä tulee kysymykseesi, ehdotan katsomaan pari minuuttia tästä Heikelä & Koskelo 23 minuuttia -ohjelmasta (linkin aloituskohdasta noin 3 minuuttia asiaa, tietysti voi huvikseen katsella koko jakson jos kiinnostaa):

Siinä hallintotieteiden tohtori Matti Muukkonen vastaa kysymykseesi: Suomessa on jo nyt eräänlainen “perustuslakituomioistuin”, tai oikeastaan kymmeniä sellaisia, sillä jokainen oikeusistuin käräjäoikeuksista lähtien voi perustaa päätöksensä perustuslakiin nimenomaan pykälän 106 ansiosta. Ongelma on, että sana “ilmeisessä” yleensä tulkitaan niin, että jos perustuslakivaliokunta on pitänyt jotain lakia perustuslain mukaisena, niin sitten asia “ilmeisesti” näin on. Tilannetta voitaisiin parantaa poistamalla tuo yksi sana perustuslaista.

On toki tapauksia, joissa perustuslakiin vedoten oikeus on käytännössä kumonnut voimassa olevia lakeja. Esimerkiksi jokunen vuosi sitten totaalikieltäytyjien vapauttaminen sillä perusteella, että jehovan todistajatkin on vapautettu palveluksesta, eikä muita vakaumuksia saa perustuslain mukaan kohdella epätasa-arvoisesti.

Jos poistat ”ilmeisessä” sanan PL 106:stä, siitä tulee kielto. Jos tuomioistuin käyttää perustuslain vastaista lakia tuomion tekemiseen, tuomioistuimen on peruttava tuomio. Käräjäoikeus ei sitä voi tehdä, eikä se kuulu hoville. Perustuslakivaliokunta ei voi kumota tuomioistuimen päätöstä. Tarvitaan siis perustuslakituomioistuin tai tämä tehtävän voisi myös antaa korkeimmalle oikeudelle. Mutta toista ei ole eikä toisen tehtäviin kuulu lakien laillisuuden tarkistaminen.

Toisin sanoen PL 106 ”ilmeisessä" antaa luvan käyttää perustuslakia rikkovaa lakia. Yksinkertaista. Mutta selvästi lain ympärillä on paljon tarkoitushakuista disinformaatiota. Ei kerrota, että perustuslain kiertäminen on itseasiassa varsin yksinkertaista.

Käräjäoikeudet tai muutkaan oikeustasot eivät missään tapauksessa ole eräänlaisia perustuslakituomioistuimia. Naurettava väite. Perustuslakituomioistuimessa on ennen kaikkea kyse jälkitarkastuksesta. Ja tämän jälkitarkastuksen puuttuminen on todellinen ongelma, joka on korjattava.

Oikeudenkäyntikaaresta löytyy perustuslakia (21) rikkova lakipykälä. Se osaltaan selittää miksi meillä on perustuslaissa petollinen “ilmeisessä” sana. Toinen syy tälle ”ilmeisessä” sanalle voi olla poliittinen. Tuo avulla on mahdollista rikkoa mikä tahansa sopimus eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä.

Tervehdys!

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi keräsi yli 100 000 kannatusilmoitusta reilussa viikossa ja etenee näin ollen eduskunnan käsittelyyn. Aloitteessa ehdotetaan, että Suomeen laaditaan kansallinen suunnitelma turkistuotannon lakkauttamiseksi kohtuullisella siirtymäajalla, minkä lisäksi alan harjoittamisesta luopuville tarhaajille luodaan luopumistukijärjestelmä.

Onko Liike Nyt järjestämässä äänestystä aloitteen tavoitteen tukemisesta? Jos on, ketkä äänestykseen saavat osallistua – kaikki rekisteröityneet ja vahvan tunnistautumisen tehneet käyttäjät vai ainoastaan puolueen jäsenet?

Kiitos jo etukäteen vastauksestanne!

Moi Tiina,

Vastaan kysymykseesi yleisellä tasolla, jota toki muut ovat tervetulleita täydentämään. Liike Nytin tapaan tehdä politiikkaa kuuluu olennaisesti juuri täällä Nettiparlamentissa käytävä keskustelu, josta saadaan tärkeää näkemystä päätöksenteon tueksi niissä elimissä, joissa päätäntävaltaa puolueen nimissä käydään. Toki äänestyksiäkin yksittäisistä kysymyksistä järjestetään, mutta ne ovat luonteeltaan enimmäkseen suuntaa-antavia, antaen toki erittäin tärkeää kuvaa jäsenistön ja muiden puolueen kannattajien mielipiteistä. Täällä Nettiparlamentissahan ovat tervetulleita keskustelemaan ihan kaikki - eivät vain puolueen jäsenet - Liikkeen periaatteiden mukaisesti.

Varsinaiset äänestysasiat käsitellään puoluekokouksessa, jonne ei luonnollistestikaan ole mitään mieltä tuoda käsiteltäväksi yksittäisiä eduskunnassa käsiteltäviä asioita. Tästä syystä keskustelu täällä Nettiparlamentissa - ja toki myös asiaan liittyvät äänestykset yleisten mielipiteiden selvittämiseksi - on olennainen tietolähde päätöksenteon tueksi.

Itse päätökset, mitä tulee eduskuntatyöskentelyyn, tekee eduskuntaryhmä, joka konsultoi tarvittavia asiantuntijoita. Eduskunnassa tehdään valtavasti päätöksiä joka viikko ja vaikka onkin tärkeää, että jäsenistön mielipide huomioidaan ja että puolueen enemmistön näkemykset vaikuttaisivat niihin päätöksiin, joissa eduskunnassa puolueen nimissä päädytään, on käytännössä mahdotonta konsultoida puolueen jäsenistöä yksittäisten asioiden osalta.

Toki, puolue voi, ja mielestäni sen pitää, tasaisin väliajoin kysyä erityisesti suurista linjoista jäsenistön mielipidettä. Tätä varten puolueella on myös paikallis- ja piirijärjestöt, sekä eri teemoihin perehtyvät työryhmät, jotka omalta osaltaan keräävät tietoa “kentältä” päätöksenteon tueksi. Lisäksi puoluehallitus perusti joulukuussa 2023 sekä viestintäryhmän, että Nettiparlamenttiryhmän, joiden tavoitteena on nykyistä strukturoidummin ja tehokkaammin monitoroida myös täällä käytävää keskustelua. Näin säilyy myös eduskuntaryhmällä (joka kyllä säännöllisesti täällä käy lukemassa myös) ajantasainen käsitys jäsenistön ja laajemminkin yhteiskunnan näkemyksistä.

Mitä tulee turkistarhauksen kieltävään aloitteeseen, on se tietysti hieman haastava kysymys. Korostan, että nämä ovat omia, henkilökohtaisia mielipiteitäni. En itse kannata turkistarhausta, mielestäni se, joka haluaa pukeutua (uusiin) turkiksiin voi metsästää tarvittavat eläimet, hyödyntäen niistä muutakin, kuin nahan, ihan itse. En toisaalta ole mikään minkkiturkkien vihaaja, koska yhtään elävää eläintä ei sillä pelasteta, että töhritään vaikka 70 vuotta vanha minkkiturkki kaupungin kaduilla - kuten joskus taannoin ns. kettutytöt tapasivat tehdä. Syy miksi taas tarhauksen kieltäminen on hankala kysymys liittyy elinkeinonvapauteen. En todellakaan kannata tarhausta, mutta haluaisinko itse olla se, joka kertoo yrittäjälle, että tämän täytyy vaihtaa elinkeinoa, koska haluan nyt kieltää häneltä yrittämisen? En todellakaan haluaisi.

Itse näkisin järkevimpänä, että turkistarhauksen kieltoa ajettaisiin EU:n tasolta siten, että riittävien siirtymäaikojen myötä mahdollistetaan alan hallittu alasajo pitkällä tähtäimellä. On muistettava, että tarhan omistajilla on suuria omaisuuksia kiinni tarhan infrastruktuurissa, jonka jatkohyödyntäminen on tietysti äärimmäisen vaikeaa sitten, kun viimeinenkin tarha laittaa ovet säppiin.

Olisi siis kiva kuulla myös muiden mielipiteitä ja näkemyksiä tähän liittyen, uskon että tämä on aihe, joka herkästi kirvoittaa keskustelua!

Ystävällisin terveisin,

Kristian Meurman
Liike Nyt viestintäryhmä
Liike Nyt puoluehallituksen jäsen
Suomenruotsalaisen Liikkeen puheenjohtaja

Onko mahdollista panostaa yrittäjien kouluttamiseen paikalliseen sopimiseen? Oma kokemukseni paikallisesta sopimisesta herättää minussa lähinnä myötähäpeää ja vihaa.

Kuinka moni pienyrityksen omistaja hallitsee neuvottelut niin, että lopputulos ei aiheuta konflikteja tai haittaa yritystoimintaa?

Yli 20 vuoden kokemuksella pienyritysten parissa, huomaan, että yrittäjien keskuudessa on usein vahva omistautuneisuus omaan näkemykseen. Yrittäjä kantaa vastuun omista teoistaan ja menestyksestään, eikä kukaan ole potkaisemassa häntä ulos, jos hän ei miellytä. Toisinaan hieman tiukempi asenne on jopa menestymisen edellytys. Kuitenkin, kuinka moni yrittäjä osaa kanavoida tämän oikein?

Tavoite on kuitenkin, että paikallinen sopiminen johtaa enimmäkseen hyvään eikä pahaan.

musta kehitysvammaisilla pitäs asiakasmielessä olla verkkopankki se on reilua koska asiakkaalla on oikeus palveluihin sekä suomi.fi miten vammaisten tasa arvoa vois tukea