Puollatko suorademokratiaa?

Kiinnostelee.

4 tykkäystä

Puollan yksinkertaisesti demokratiaa, jossa jokainen voi omalla nimellään esiintyen äänestää ja perustella häntä koskevissa asioissa. Tätä varten tarvittaisiin kuitenkin täysin puolueeton alusta, jonka suunta kehittyisi osallistujien mukana.

18 tykkäystä

En ole suorademokratian kannalla. Liike Nytin tyylisiä puolueita saisi olla useampia, puolueen sisällä keskustelu- ja äänestysmahdollisuus, asiantuntijoiden alustuksia ja avointa päätöksentekoa.

9 tykkäystä

Minä kannatan suoraa demokratiaa ehdottomasti.

1 tykkäys

Aihe kiinnostaa minuakin ja suhtaudun siihen avoimen myönteisesti. Toisaalta pohdin missä menee raja. Millä perustein kulloinkin määritellään se missä kohdin suoraa demokratiaa käytetään edustuksellisen demokratian rinnalla. Entä milloin suora demokratia on päätöksentekoa sitova ja milloin sitä voidaan käyttää neuvoa-antavana. Kaikkeen ei voi kysyä mielipidettä eikä kaikkea voi alistaa äänestykselle, se lienee resurssinäkökulmasta päivänselvää.

7 tykkäystä

Tuohon vielä lisäyksenä resurssihaasteen lisäksi, että kaikkien päätösten perusteet eivät ole julkisia kokonaisuudessaan. Se myös vaikeuttaa mielipiteen muodostamista. Esim. Sotilaallinen liittoutumatttomuus, turvallisuustilanteen yksityiskohdat.

Mielipiteen muodostus pitäisi perustua faktoihin, ei ismeihin. Jos faktoja ei ole, niin mennään tunnepuolelle, jota on aina vaikeampi perustella. Siksi pitäisi olla selkeä tavoitetila missä maan halutaan olevan 2030-2050 ja rakentaa sitä kohti. Se ohjaisi valintaa faktojen puutteessa.

Esim.
A. Olemmeko osa länttä, tarvitseeko valita? (EU, NATO, liberaalit arvot?)
B. Mistä aiomme tulomme jatkossa saada? (Alkutuotanto, teknologia, luonto, tutkimus?) Voisiko näitä kytkeä megatrendeihin joiden äärellä on varmasti kysyntää osaamiselle?
C. Miten menoja pienennetään? (Työtä “kaikille”, työ houkuttelevaksi, julkinen sektori kevyemmäksi, päällekkäiset / risteävät rakenteet hallinnossa?)
Jne.jne

13 tykkäystä

Tiinan kanssa samaa mieltä en kannata suoraa demokratiaa. Syy on yksinkertainen, pitää saada miettiä monestikkin asioita yön yli jolloin ne kehittyvät ja kypsyvät. Muutoin koko demokraattinen pohja putoaa pois jos juotuu tekeen päätöksiä asioista kuin sota tantereella panssari rykmentin johtaja joutuu. Mutta jälkeen päin kun on asioita analysoitu huomataan monia merkittäviä virheitä mitkä on johtaneet turhiin mies tappioihin. Sama pätee politiikassa, nopeilla päätöksillä ei ole aikaa korjata virhe ratkaisuita mitkä ehä tuntuivat oikeilta siinä hetkessä. Siksi minusta on hyvä pitää " sopiva " aika jänne asioiden päätöksille.

2 tykkäystä

Kalle, Ehkä meidän on parasta tällaisella hetkellä katsoa peiliin ja kysyä itseltä kuka olen!?
Sillä se on lähtökohta koko idealle mistä haluaa kertoa muille Suomalaisille.
Siis oli asiat miten globaaleita hyvänsä edustamme aina omaa isän maatamme Suomea. Ja tämän vuoksi on lähtö kohtainen asia Tehdä politiikalla Suomalaiselle kansalle hyviä asioita ja päätöksiä kaikissa taphtumissa rehellisesti kertoen totuudellisesti perustelut yksittäiselle päätökselle. Ei näin kun nykyiset puolueet ovat tehneet!

Esimerkiksi EU- Suomen on kannattavaa olle siinä mukana jos Suomen kansa siitä hyötyy! Nykyinen hallitus meneen Suomen kansan tahtoa vastaan ja perustus lakia vastaa päätöksillään.

Koska ja jos meidät kansa äänestää ja antaa meille avoimen valtakirjan päättää heidän puolestaan asioista Suomessa niin ne päätökset on oltava kansan tahdon mukaisia ja ekonoomisesti positiivisesti tuottavia kansalle. Tällä hetkellä on Suomen kansan tahtoa mennyt nykyinen hallitus jo useana vuotena ja viimeisen kk aikana nöyryyttävästi vastaan. Tällaista politiikkaa en usko että kansa hyväksyy seuraavissa vaaleissa. He myös valehtelivat vanhuksille vappu satasesta ja nyt työttömien työnhaku lupauksistaan. Eli poliittiset lupaukset on pidettävä ja olla rehellinen. Epärehelliset eivät pidä rehellisistä politiikoista. Mutta rehelliset ihmiset eivät myöskään pidä epärehellisistä politiikoista. Rehellisiä kansalaisia on onneksi enemmistö.
Jos EU käy kansalle kalliiksi niin etota siitä.
Tärkeintä on kuitenkin pitää hyvät kauppa suhteet että ulkomaan kauppa toimisi.

2 tykkäystä

Meillähän ollaan menty jo osaltaan suoraan demokratiaan kansalaisaloitteiden muodossa. Sen hedelmiä voidaan nauttia esim. tasavertaisen avioliittolain hyväksymisessä eduskunnassa. Tietenkään tämä ei ole täysin määritykseltään suora demokratia, mutta on ehdottomasti hyvä suunta.
Tähän päivään mennessä vuodesta 2013 kaikista noin 1000 kansalaisaloitteesta ainoastaan 39 on toimitettu eduskuntaan, ja niistä murto-osa on mennyt eduskunnasta läpi. Se kertoo siitä, että tarpeeksi pitkälle ei olla vielä menty siinä kuinka kansalaiset voivat itse vaikuttaa päätöksentekoon.’

Sen lisäksi meillä on niinkuin varmasti tiedätte, kuntalaisaloite, mikä myös auttaa paikallisella tasolla kansalaisia vaikuttamaan.

Se kannattaako tästä jatkaa valtiollisella tai kunnallisella tasolla suorempaan demokratiaan, mikä käytännössä tarkottaisi pienempiä määriä allekirjoitusten keräämiseen, sekä siihen kuinka aloitteet eduskunnassa käsitellään, on toinen kysymys.

Tällä hetkellä laissa määritellään näin:
“Eduskunnalla on velvoite ottaa kansalaisaloite käsiteltäväksi, mutta aloitteen käsittelyaikataulu, hyväksyminen samoin kuin mahdolliset muutokset aloitteeseen jäävät eduskunnan harkittaviksi. Jos aloite tulee eduskunnassa hylätyksi tai sen käsittely raukeaa eduskuntakauden vaihtuessa, samasta asiasta on mahdollista tehdä uusi kansalaisaloite.”

Eli eduskunta voi käytännössä pantata aloitteen käsittelyä niin kauan, kunnes se raukeaa. Mielestäni tämä epäkohta pitää ehdottomasti muuttaa ensitilassa. Ottaen huomioon kuinka pieni osa aloitteista saa tarvittavan määrän kannatuksia, eduskunnalla pitäisi olla tilanteesta riippumatta velvollisuus käsitellä se ajan puitteissa.

Blaablaablaa. En puolla.

Voisiko aloitteissa olla samalla ns. Tuen ja vastustan nappulat. Jos niiden välinen suhde on riittävä, esim 3/4 enemmistö ja aihe saa kaikkiaan vähintään 50-100000 ääntä niin asia käsitellään. Jos ääniä on enemmän niin se otettaisiin jonkinlaiseen nopeampaan käsittelyyn.

2 tykkäystä

Ainakin neuvoa-antavaa suoraa demokratiaa pitäisi olla.Varsinkin lähelläolevat asiat kiinnostaa: kaavoitus, koulu- ja päiväkotiasiat, urheilu- ja kulttuuripäätökset ja hankkeet. Kansanedustajien ja kunnallisten päättäjien työ pitäisi olla läpinäkyvää: -miten äänestänyt eri asioissa, -mitä asioita laittanut vireille ja vienyt päätökseen, - miten paljon perustelemattomia poissaoloja. Semmoinen sivusto jossa näkee kaikki edustajat ja vertailla mitä eri puolueet/yksiöt tekee ja päättää. Toisaalta jos tämä lisää puoluekuria, niin sitten se on huono juttu. Olisi myös kokeilunarvoinen voida antaa negatiivisia ääni huonosti meitä edustaneille, esim. jos tietyt “tuottavuus minimit” ei täyty. Mutta johtaako se johonkin “näennäis tekemisen” lisääntymiseen?

3 tykkäystä

Puollan suoraa demokratiaa, mutta kaikilla pitää olla selkärankaa toimia omalla nimellä. Kompromisseja joutuu aina tekemään isossa porukassa, se on kaikkien hyvä muistaa että ei mene herne nenään.
Minusta on hyvä että tuli uuden ajattelutavan puolue, eipä ole menneisyyden haamuja kaapissa tai lehmänkauppoja ammoisilta ajoilta. HIENOA, hyvä tästä tulee!!!

4 tykkäystä

Puollan rehellisyyttä,

1 tykkäys

Puollan rehellisyyttä ja suoraa demokratiaa.

1 tykkäys

Puollan tiettyyn rajaan saakka. On hyvä että joistain asioista pidetään kansanäänestys mutta kuten yrityksissäkin, tulee olla joku operatiivista toimintaa ohjaava taho kun ei yhtiökokous (kansa) voi kaikesta päättää.

Lisäksi suorassa demokratissa tulisi aina huomioida myös että kansan ymmärrys riittää. Edustajan valinnassa ymmärrystä on helppo kasata mutta vaikeista taloudellisista kuvioista on hyödytöntö päättää niin valtaosa äänestäjistä ei ymmärrä kaikkea. Tästä esimakua saatiin jo Brexit äänestyksessä jonka jälkipyykkiä puidaan vieläkin.

3 tykkäystä

Puollan, nykyisen näennäisen demokratian keskellä.

1 tykkäys

Voi itku. Käsitteet suora demokratia ja suora demokratia ovat tulleet lihaksi YLE:n “Hyvin sanottu”-kampanjan hengessä. Mikä sekin on väärin sanottu. Menee yhtälailla ohi, kuin alkuperäinen pointti.

Olkoon tuo, miksei politiikkaa/kuntapolitiikkaa voisi popularisoida?

Entäpä, jos kuntahallinnon kokoukset striimattaisiin netissä ja KAIKKI katsojat voisivat (neuvoa-antavasti) antaa oman näkemyksensä päätöksen teon tueksi? Tämä ei tietty ideankaan tasolla kelpaa niille, jotka ovat oman mandaattinsa voimin ylen päteviä tekemään oikeita päätöksiä kaikkien muiden puolesta.

Voisi olla vaan reaaliaikaisena hauskaa seurata, kuka äänesti ja mitä ja mitä “kansa” oli mieltä. Se tieto olisi myös päättäjien saapuvilla, reaaliajassa. Kuka oli “oikeassa”? Kuka seurasi yleistä mielipidettä…

Sama toimisi hyvin eduskunnassakin. Se olisi avointa demokratiaa. Myös nykyaikaa. Name it “InstaPol” tai “InstaGov”. Ihan mitä vaan. Joka tapauksessa ainakin kokeilun arvoinen juttu, jos uskaltaa luottaa, että kansa/kuntalaiset/äänestäjät voisivat joskus olla myös oikeassa. Eihän ne voi olla? Voiko?

1 tykkäys

Ei, kansanäänestys on kerran neljässä vuodessa ja se riittää.
Yksittäisistä asioista äänestäessä on liian suuri riski taustavaikuttajien mielipidemuokkaukselle.

Leikiteltiin joskus ajatuksella, että olisi mielenkiintoista tehdä ns. Puoliväliluottamusäänestys. Eli kansalaisilta kysyttäisiin yksi-kaksi vuotta eduskuntavaalien jälkeen kyllä tai ei. Kyllä=Tämä porukka saa jatkaa tai Ei = väki vaihtoon. Tavallaan vähän mitattaisiin hallitusohjelmaa ja sen hyväksyntää.

4 tykkäystä