Koulukiusaamisen ehkäisy

Nyt kun koulukiusaaminen on noussut viimeaikoina otsikoihin, ja puolueet ovat puhuneet koulukiusaamisen ehkäisemisestä, ajattelin ensimmäistä kertaa aloittaa keskustelua täällä nettiparlamentin puolella.

Haluaisin huolestuneena kansalaisena ja isosiskona kysyä, mitä konkreettista Liike Nyt voisi tehdä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi? Sellaisia muutoksia, joilla on oikeasti merkitystä.

Mitä puolue voisi tehdä, ettei aihe jää unholaan, kun se ei ole enää trendikästä?

Pystyykö asiaan vaikuttamaan kunnan tasolla vai vaaditaanko lakimuutoksia eduskunnassa?

Haluaisin itsekin saada uusia perspektiivejä muilta nettiparlamentin jäseniltä aiheesta, joten odotan innolla, jos keskustelua syntyisi.

Tuntuu vain kovin turhauttavalta kun vuodet vierii eikä muutosta tule.

10 tykkäystä

Itse näen et kiusaaminen johtuu siitä että kiusaajalla on paha olo ja levittää sitä sitten. Minusta konkreettinen asia olisi saada nuoret enemmän tekemään yhdessä kivoja asioita. Itse lähdin ajamaan asiaa Hausjärvellä että perustettaisiin ainakin yksi lautapelikerho jossa he voisivat viettää mukavaa aikaa kirjastossa ja saada kavereita.

3 tykkäystä

Erittäin hyvä nosto! :+1:

Paljon tulee mieleen asioita tän tiimoilta! Tämä aihe saa ainakin minut usein suorastaan vihaiseksi, toisaalta myös surulliseksi… Ja todellakin, vihdoin tämä olisi saatava jotenkin järjestykseen.

Mielestäni usein kiusaajaa ymmärretään, mutta kiusattu jää sen sijaan paitsioon. Kuka ymmärtäisi kiusattua?

Ensinnäkin, nykyään kouluissa ei opettajat yms valistava henkilökunta oikeastaan kauheasti saa asioihin puuttua, toisekseen valitettavasti usein tuntuu siltä, ettei niihin edes haluta/uskalleta puuttua?
Kiusaajien vanhemmat on uhkailleet opettajia yms. Ja kas kun useinhan on se yleinen käsitys, että kiusaajat tulee ns. huonoista lähtökohdista. Perheistä joissa vanhemmillakin jo ongelmia, työttömyyttä, alkoholia jne. Vaan ei se aina niinkään ole. On näitä eliitinkin lapset kiusaajina olleet. Ja joskus vaikuttavissa asemissa olevat vanhemmat sitten juuri uhkailevat opettajia…

Puheet kaikista kiva-kouluista on kyllä kuultu, harvoin nähty tekoja…

Opettajilla pitäisi olla enemmän oikeuksia puuttua kiusaamiseen ja muuhun häiriköintiin tunnilla. Kertakaikkiaan, näistä olisi kiusaajat saatava vastuuseen. Samoin myös vanhemmat!
Oikeuksia kiusaajille kyllä sitten löytyy, mutta missä velvollisuudet?

Yksi asia, mikä usein nousee pinnalle, kumpi vaihtaa koulua? Se ei voi olla niin, että kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, vaan jos tähän päädytään, ehdottomasti kiusaaja/kiusaajat!

Olisiko myös hyvä palata vanhaan järjestelmään, tarkkailuluokkiin yms? Koulua ei voida käydä kiusaajien ja häiriköiden ehdoilla, kuten nykyään tuntuu menevän. Jos ei pysty sopeutumaan normaaliin luokkaan, on oppilas siirrettävä ainakin väliaikaisesti erityisluokalle. Kyllä se taisi toimia kuitenkin paremmin, kuin tämä nykyinen?

Ja tuo että kiusaajalla on paha olo, on kyllä totta, mutta nythän sillä tuntuu nimenomaan saavan kaiken anteeksi. Kiusaajasta tuleekin uhri, ja taas kiusattu jää unholaan…
Kyllä vastuu kuuluu silti kantaa teoistaan! Kukaan täysin syytön sivullinen ei saa joutua kärsimään siitä, että jollain muulla on ns. paha olo. Totta kai myös noihinkin syihin pitää sitten puuttua ja yrittää parantaa jne. Mutta tässä juuri mennään nyt vähän metsään?

Lyhyesti valistus olisi parasta ennaltaehkäisyä ja kotikasvatus. Olen omissa vanhempainilloissa joskus törmännyt siihenkin, että vanhemmat vaan naureskelee, todeten että semmostahan se on ja on aina ollu nuorilla… Ei todellakaan näin! Lapset/nuoret on saatava pienestä pitäen ymmärtämään, että sääntöjä kuuluu noudattaa, ja toisia ihmisiä kuuluu ottaa huomioon, kunnioittaa muita.
Jos poiketaan polulta, puututaan tähän heti, eikä vasta kun jotain liki peruuttamatonta on tapahtunut.

Nuo kerhot yms on myös hyviä, mutta valitettavan usein niissäkin sitten esiintyy kiusaamista ja häiriköintiä. Joskus on kysyttykin, eikö näitä häiriköitä voisi poistaa kerhoista? Vastaus on ettei niin saa tehdä, ja joskus jopa häirikön vanhemmat ovat valittaneet ja vaatineet jälkikasvunsa paikallaolon ja täten myös kiusaamisen sallimista…

Saatan kuulostaa radikaalilta, mutta en kertakaikkiaan voi sietää yhtään tämmöistä kiusaamista. Kenenkään koulunkäynti ei saa jonkun toisen toiminnan takia kärsiä minuuttiakaan!
Olen niin läheltä nähnyt kuinka yhden ystävän lasta kiusattiin, toistuvasti, vuosia, eikä koulu, saatika kiusaajien vanhemmat reagoineet asialle käytännössä mitään. Myös omien lasten koulussa esiintyy tätä aika ajoin, onneksi ei kauhean suurissa mittakaavoissa, mutta sekin on kohtuutonta.

Lähtökohtana tulisi jokaisessa tapauksessa olla kiusaajan tekoihin puuttuminen, ajoissa, ja tarpeeksi toimivilla keinoilla. Olen kuullut opettajien myös valittavan olevansa voimattomia? Jos puutut, olet kohta itse syytteessä, kun ei nykyään edes ääntä saa juuri korottaa… Tähän todella myös tulisi tehdä korjauksia.

Toivottavasti tästä sai edes rungon kiinni, hankala lyhyesti paketoida näin laajaa ongelmaa…

7 tykkäystä

Kyynisenä en näe että mikään puolue voi tehdä yhtään mitään.
Itse aikanaan vaadin saada lähettää lasteni kiusaajien vanhemmille viestin wilman kautta. Ei käynyt vaan kiusaajaa piti ymmärtää. Lasten takia en tehnyt poliisiasiaa.

Oman muksuni kohdalla olen seurannut kiusaamista koko peruskoulun ajan. Kukaan ei saanut mitään aikaiseksi. Itse näkisin, että kuten joku jo mainitsikin, että kiusaajan siirto erityisluokalla voisi olla hyvä ratkaisu. Ei se piilokiusaamista kuitenkaan poistaisi, joten ei olisi aukoton ratkaisu. Apinoita kun ollaan niin erilaista kiusataan aina, ja erilaisuudeksi riittää vaikka erilainen musiikkimaku kuin valtaosalla. Kolme päivää olen nyt seurannut kun aikuiset ihmiset kiusaavat poikaani paikallisessa fb-ryhmässä, ja olen miettinyt että niin kauan kuin on yksikin erilainen, vaikka niin rohkea että uskaltaa tehdä jotain mitä muut ei, niin kiusaajia on myös.

Kiusaamisen estäminen, niin, siihen ei auta kiva-koulut ja lasten rangaistukset. Joka ikinen vanhempi voisi käydä pakollisen kiusaamisen vastaisen kurssin jo siinä vaiheessa kun lapsi menee tarhaan ja jos lapsi kiusaa, niin siitä sakot vanhemmille. Ehkä tämä saisi meidät aikuiset miettimään omaa käytöstämme ja sitä kautta sitä, millaiset arvot haluaa lapselleen antaa.

Entisenä koulukiusattuna ja kiusatun äitinä en jaksa tuntea mitään sympatiaa kiusaajia kohtaan.

6 tykkäystä

Voisiko aloite olla että toisesta varoituksesta kiusaaja vaihtaa koulua?

1 tykkäys

Kouluissa on nykyään kovin raskasta olla myös opettaja. Heitäkin kiusataan, myös oppilaiden puolelta. Eivätkä he voi tehdä juurikaan mitään itseään puolustaakseen. Sääntöjen noudattamisen kannustavat ja kehuvat toimet eivät todellakaan kaikkiin lapsiin ja nuoriin toimi. Kuten ei kaikkiin aikuisiinkaan.
Olen vahvasti hyvän kautta ja itsensä kehittämisen kasvattamisen kannalla. Mutta. Kukaan ei opi, jos on peloissaan. Meteli luokassa ihan oikeasti haittaa asioiden mieleen painamista.
Koulujen säännöt ja sääntöjen rikkomiset, henkilökunnan ja oppilaiden mahdollisuudet puuttua oman elämän kulkuun.
Perustava koulumaailman, siellä toimivien yksilöiden hyvinvoinnin tutkimuksen teettäminen? Ehkä toimintavaltuuksien riittämisen osalta?
Opettajille ehkä lisäopintoja psykologiasta, jolloin oppilaiden toiminnan ymmärtäminen tulisi vielä helpommin lähestyttäväksi? Helpottaisi vai lisäisikö työn raskautta?
Miksi muuten puhelinta ei voi ottaa oppitunnin ajaksi haltuun, jos se vie oppilaan huomion opetuksesta?
Tämä on yksi hyvin nykyajan ongelmia kuvaavia tilanteita.
Ratkaisut yksinkertaisia, sillä kuuluisalla maalaisjärjellä, mutta nykyajassa näihin suhtaudutaan usein vähintäänkin varauksella.
Muuttuuko ihminen todella yhtä nopeasti, kuin teknologia?

Koulukiusaamisen ehkäisyyn vaikuttaa moni asia. Lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheiden hyvinvoinnista. Perheiden hyvinvoinnin kautta kunnat ja valtio voivat hyvin.
Koulut sekä varhaiskasvatus ovat suuressa vaikutusvallassa tässä.
Mitä tehdä? En itse ainakaan antaisi lisää vapauksia kasvaville ihmisille. Heillä on jo nykyaikana niin paljon vaihtoehtoisia toimintamalleja hetkeen kuin hetkeen, että uskon vahvasti selkeämmän ohjauksen tarpeeseen. Se tuo turvaa.

3 tykkäystä

Olen samaa mieltä, että harrastusmahdollisuuksien lisääminen voisi parantaa lasten yhteisöllisyyttä ja kiusatut voisivat saada sieltä ystäviä ja itsevarmuutta.

Toisaalta kiusatuilla voi olla iso kynnys lähteä uusiin seuroihin, koska traumat kiusatuksi joutumisesta voivat seurata sinne.

Kiusaamista voi myös esiintyä tällaisissa kerhoissa, mutta jos siihen pystyttäisiin tehokkaasti puuttumaan voisi näistä kerhoista olla paljon hyötyä. Esimerkiksi , jos kerhon vetäjät olisivat vastuullisia ja koulutettuja kiusaamisen ehkäisemisen käytänteistä ja heillä olisi valtuudet erottaa kiusaaja kerhon toiminnasta, jos kiusaaminen ei lopu,

2 tykkäystä

Kiitos kaikille tähän asti keskusteluun liittyneille! Useat teistä on jakaneet hyvin henkilökohtaisiakin kokemuksia kiusaamiseen liittyen ja sekin kertoo kuinka tärkeä aihe tämä on ja kiusaamisesta kärsijöitä on paljon.

Vuonna 2019 tehdyn kouluterveyskyselyn (THL) mukaan 4. ja 5. luokkalaisista noin 34,2 % sekä 8. ja 9. luokkalaisista vastanneista noin 24,7 % vastasivat kokeneensa kiusaamista lukuvuoden aikana ainakin kerran. (lisää kyselyn tuloksista: Kouluterveyskyselyn tulokset)

Hyviä ehdotuksia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi on jo tullut keskustelun yhteydessä ilmi, jotka olen tiivistänyt seuraavasti:

Konkreettisia ratkaisuja kiusaamisen ehkäisemiseksi Nettiparlamentin jäseniltä:

  • Kiusaajat vaihtavat koulua eivätkä kiusatut. Kiusattua ei tulisi rankaista ja vaikeuttaa hänen opiskeluaan entuudestaan koulun vaihtamisella.
    → Aloite: toisesta varoituksesta kiusaaja vaihtaa koulua?

  • Valistus. Vanhemmille pakollinen koulutus kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta kodin tasolla. Lasten arvot ja käytänteet lähtevät kotoa.

  • Vanhemmat vastuuseen lastensa kiusaamisesta. Esim. jos lapsi kiusaa, sakot vanhemmille

  • Opettajille järeämmät mahdollisuudet puuttua kiusaamiseen.

  • Tarkkailuluokat: Jos kiusaaja häiritsee muiden oppimista ja lapsien oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön, olisiko parempi ottaa tarkkailuluokat takaisin käyttöön?

  • Nuorille lisää harrastusmahdollisuuksia, jotta pääsevät tekemään yhdessä asioita ja saavat uusia ystäviä.

  • Ei lisää vapauksia kasvaville ihmisille, vaan heidän käyttäytymisensä tunneilla saatava kuriin
    → selkeämmän ohjauksen tarve

Jatketaan keskustelua ja ideointia!

1 tykkäys

Tätä KiVa Koulu- ohjelmaa olen itsekin miettinyt, että onko siitä todella hyötyä, vaikka THL:n sivuilla lukeekin :“KiVa Koulu -ohjelman vaikuttavuudesta luokka-asteilla 1–9 (8–16-vuotiaat) on vahvaa näyttöä sekä kiusaamisen että kiusatuksi joutumisen vähenemisenä.” (lisää aiheesta: THL, kouluterveyskysely)

Muistelen, että itse olin ala-asteella kun kyseistä ohjelmaa ruvettiin soveltamaan ja henkilökohtainen mielipiteeni kokemukseni perusteella on, ettei sillä ollut minkäänlaista vaikutusta kiusaamiseen. Toisaalta en ole hirveän perillä, mitä kyseinen ohjelma näin 2020-luvulla tarkoittaa. Siitä on kuitenkin vajaa 10-vuotta kun olen ala-asteella ollut. Yläasteella KiVa Koulu järjestelyitä ei silloin muistaakseni ollut.

Pikkuveljeni ovat ala-asteikäisiä: 1. ja 5. luokkalaisia. Olen nähnyt heidän opiskelevan esim. pelien avulla kiusaamisesta, jotta tunnistavat mitä se on, kiusaamisen roolit (sivusta seuraaja, kiusattu, kiusaaja,…) ja miten asiaan puututaan. On tietenkin tärkeää, että kiusaamisesta puhutaan lapsille, mutta aika usein kiusaamisessa käy niin, kuten mainitsitkin, että vaikka siitä kerrotaan aikuisille (opettaja, välituntivalvoja, ym.) , ei asialle konkreettisesti tehdä mitään

1.luokkalainen veljeni oli tönäissyt luokkatoveriaan, joka oli haukkunut häntä läskiksi. Opettaja oli hänelle sanonut kuta kuinkin näin: “Mehän KiVa Koulussa opeteltiin, että jos joku haukkuu pitää sanoa “niinpäs olen, mitä sitten””. En sitten tiedä onko opettajan omaa opetusta vai KiVa Koulu-ohjelman, mutta hieman kyseenalaista.

5.luokkalaisen veljeni kanssa on taas hyvin tullut ilmi se, ettei kaikkia vanhempia kiinnosta , jos oma lapsi kiusaa. Eräs luokkalainen kiusannut häntä vähän väliä 1.luokasta lähtien… puhuttelut vanhempien ja opettajien kanssa käyty useaan otteeseen, mutta eipä ole vaikuttanut mitenkään.

Tuntuukin, että joitain vanhempia kiinnostaa vain, kun omaa lasta kiusataan. Jos oma lapsi puolestaan on kiusaajan roolissa, ei asialle tehdä mitään.

2 tykkäystä

Moi Sanni. Tämä on niiiin tärkee aihe , että sydän hajalla kun kuulen ja näen sekä luen kiusaamisesta. Teen rikos-ja riita asioiden sovittelua ja siellä myös kiusaamistapauksia. Hyvä kun sovitellaan, mutta juurisyyt on muualla. ISOIN JUTTU tässä on, että kiusaminnen tulisi krimnalisoida eli tulla osaksi lakia(rikoslain piiriin). Nythän kun se ei ole niin kulttuuri ja asenteet eivät muutu. Tosin kiusaamiseen liittyvä fyysinen ja psyykkinen väkivalta on lakia rikkova ja näin ollen on mahdollista nostaa syyte tästä. Koske myös loukkaavan tiedon levittämistä eli sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kunnialoukkausta…haukkumista, arvostelua etc. Tuossa linkki, joka on oikeusministeriön lainvalmisteluun ja hankkeisiin liittyvä ja yksi tuore on tuon linkin alla. Näyttää loistavalta kun valtiovalta/oikeusministeriö on nyt ottanut asian vakavasti . Tulen tekemään/vaikuttamaan tähän t. Henkka /Sosionomi, rkos-ja riita asioiden sovittelija, oikeuspsykologin opiskelija ja Liike nyt ehdokas.

3 tykkäystä

Kiitos Ani loistavasta kommentista. Kuten Sannille vastasin, niin muutos ei tapahdu, jos ei kiusaamista kriminalisoida. Joka neljättä ihmistä on kiusattu ja kiusataan, elämän aikana.Näin tämä ei voi jatkua. Kiusaamiseen liittyvä väkivalta, psyykkinen ja fyysinen on lakiin kirjoitettu ja näin ollen voi nostaa syytteen. Helpommin sanottu kuin tehty. Kun lähdetään nostamaan syyte on siinä risk, että joutuu vainon kohteeksi ja toiminta kiusaamisen osalta saattaa jatkua. Pelko on suuri. Kynnys nostaa syyte on näin ollen iso. Se mielestäni tulisi aina ilmoittaa viranomaisille, mutta kuten totesin voi se tuoda “isommat” ongelmat. Sosiaalisessa mediassa levitetty tieto on myös sellainen , jossa syytekynnys ylittyy(loukkaavan tiedon levittäminen etc) On tullut ilmi, että rikos syyte ja siitä seurannut kuulustelu tai jopa sovittelumenettely tuottaa hyvää vaikutusta kiusaajan käytökseen. Ministeriö on valmistellut tuoreen esityksen:Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja
häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa,
kouluissa ja oppilaitoksissa

terveisin rikos-ja riita asioiden sovittelija, Sosionomi ja oikeuspsykologin opiskelija(Itä-Suomen yliopisto)

Itse olen ollut todella vakavasti koulukiusattu ja nyt kun yli viisikymppisenä mietin, että mikä olisi auttanut. Olen päätynyt siihen, että se, että olisi ollut itsellä paremmat keinot käsitellä kiusaamista, vahvistaa itsetuntoa ja löytää lujuutta sisältä kestää se paremmin. Missä on meidän lukujärjestyksestä aine, minä itse, joka auttaisi nuorta ja lasta oppimaan enemmän itsestään, tukemaan itsetuntoa ja vahvistamaan sitä terveellä tavalla. Aine, joka opettaisi meille kaikille miten tullaan toimeen itsemme kanssa, toistemme kanssa lapsina, nuorina ja aikuisina. Kiusaamisen takana on vielä suurempi vääryys, kiusaajaa pitää auttaa, löytää hänellekin tukea ja apua, hänen vanhemmilleen. Vihasin omia kiusaajiani pitkään, kunnes aikaisena he tulivat pyytämään anteeksi ja kertoivat elämäntilanteestaan, jossa silloin olivat joutuneet elämään, silloin viha vaihtui sääliksi. Minulla ei ollut ollut helppoa, mutta ei ollut heilläkään ollut. Vihaa ei saa laitaa eteenpäin, omaa pahaa oloa ei saa siirtää muille, mutta se on helppo sanoa, jos ei ole työkaluja siihen saatavilla. Vanhemmuuden tukeminen, oman itsensä tunteminen ja vihan ja tunteiden käsittelytaito ja niiden oppiminen ovat avainasemassa. Jos kiusaaminen on hätähuuto, kiusaamisen kriminalisointi tuo kiusaajat vahvan avun ja tuen piiriin ja antaa kiusatuille rauhan olla ja oppia, joka on jokaisen oikeus.

2 tykkäystä

Totta, kiusaamiseen ei ole puututtu riittävästi ja sen huomaamiseen ei ole ollut resusseja. Täällä Kuopiossa eräs nuori nainen toimi hienosti, kun kysyi ahdistuneen näköiseltä alakoululaiselta, onko kaikki Hyvin? Poika oli odottamassa linja-autoa ja ei meinannut uskaltautu siihen, koska pelkäsi kiusaamista koulumatkalla ja koulussa. Tämä nainen läksi asiakseen saattamaan pienen kouluunsa ja käski kertoa opettajalle kiusaamisesta ja myös vanhemmille. Useaan lapsi vaikenee kokemastaan kiusasta, koska nahisteluahan on aina. Milloin raja ylitetään…silloin, kun lapsella on paha olla.Silloin, kun tämä tekeytyy sairaaksi, ettei tarvitsisi lähteä kouluun. Silloin, kun tältä häviää tavaroita ja rahaa. Silloin olisi hyvä seurata tarkkaan onko takana kiusaaminen. Jos ei kyseinen koulu ota kantaa niin ylemmäksi ja niin ylös että kuullaan. Monella tutullani on ollut kokemuksia kiusaamisesta, Myös työpaikkakiusaamista on, meidän aikuisten tulee puuttua myös siihen. Oli hirveästi asiaa kyseisestä jutusta ja idoita, sillä yhtä oikeaa ei ole. Siihen tarvitaan vahvasti aikuista, oikeudenmukaista aikuista

Tämä on juurikin näin, kouluissa ei ole riittävästi resursseja puuttua oppilas- ja opiskelijahuollossa tähän ongelmaan. Jos koulut saisivat kunnilta edes sen resurssin mikä lain mukaan kuuluisi niin varmasti myös varhaisen puuttumisen malli pystyttäisiin ottamaan monessa koulussa mukaan käyttöön. Tämä edellyttäis opettajilta ehdollista havainnointia, jolloin kiusaamistilanteet käsitellään heti. Oppilas- ja opiskeluhuollon lisäksi kouluissa täytyisi löytyä resursseja erityisopettajille ja kun puhutaan monesti koko perheen hyvinvoinnista niin perheneuvolat esim. voisivat olla ennaltaehkäisevinä toimijoina. Kunnissa tämä näyttäytyy niin, että mihin se saatu valtionosuus oppilaasta käytetään ja mitä sillä pystytään tuottamaan. Jos ajatellaan tämän hetken tilannetta niin, julkisuuteenhan tulee tietoon vain jäävuoren huippu eli kyllä todellakin kuntapolitiikassa ennen kaikkea tähän asiaan pystytään puuttumaan jos on tahtoa, mutta se tahtotila pitäisi löytyä. Ammattilaisia suomesta kyllä löytyy jos resurssit on kunnossa.

Hei Teija. Iso kiitos kun jaoit kokemuksesi… Ideana erittäin hyvä. Meillä on medianlukutaitoon liittyviä aiheita. Aine , joka käsittelee “käyttäytymistä” on juuri sitä mitä haemme. Kokemusasiantuntijat sekä ammattilaiset, jotka osaavat tuoda esille nuorille oikealla tavalla käyttäytymiseen liittyviä “etikettejä”. Sosiaaliset taidot opitaan jo varhaiskasvatuksen aikana. Kun puhutaan kiusaamisesta, pitäisi puhua keinoista puuttua siihen. Kuka puuttuu, millä tavoin ja missä vaiheessa? Nyt tilanne on valitutettavasti se, että keinot puuttua näyttää olevan vähäiset. Tämä asia pitää olla esillä, eikä vain sitten kun tulee julkisuuteen joku geissi, joka sitten unohdetaan. Eikö haluta koululle huonoa mainetta? Luokkien oppilasmäärät ovat liian isot ja se entisestään kasvattaa mahdollisuutta kiusaamiseen lisääntymiseen. Keskustelu kiusaamisesta pitää olla esillä kouluissa, poliittisessa keskustelussa ja tämä ei ole ilmiö, joka menee ohi. Tämä on todellisuuttaa tälläkin hetkellä.

Juuri näin! Olen näistä itsekin maininnut, monissakin yhteyksissä…
Ja totta valitettavasti tuokin, ettei välttämättä haluta huonoa mainetta koululle, opettajille yms. Lisäksi, kuten itse ja muutkin maininneet, opettajat ei kertakaikkiaan aina uskalla puuttua! Joka on täysin kohtuutonta, mutta myös ymmärrettävääkin, jos/kun vanhempien taholta saadaan uhkailua.
Uhkailua jopa fyysisellä väkivallalla, kuin perättömiä ilmiantoja yms. Ja sitten myös vaikutusvaltaisimpien vanhempien taholta uhkaillaan virka-asemalla jne jne.

Kiitos vastauksesta Sami. On toisaan ihmeellistä, että kiusaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan olemassa olevaksi ongelmaksi, mutta muutoksen tekeminen parempaan on jostain syystä erittäin hankalaa. Haaste tässä on se, että ei ole olemassa lakia varsinaiseen kiusaamiseen. On olemassa laki, joka koskee kiusaamisesta johtuvaan esim. fyysiseen väkivallantekoon. Mainitsit sanan uhkailu, ilmianto etc. On totta , että näin se menee. Uhri on kaksinkertainen hävijä. Ensin kiusataan ja toiseksi uhrilla on todistamisen pakko. Voi tulla tilanne, jossa kiusattua kohtaan kohdistuu laittoman ilmiannon mahdollisuus tms. On totta Sami, että kiusaaja voi olla ns. hyvä perheen lapsi , jolloin vaikutusvalta astuu esiin. Manipulointia, uhkailua , vääristelyä…hyvin tyypillistä .Kiusattu kokee häpeää, pelkoa, huonommuutta sekä suoranaista ajatusta siitä, että käykö tosi huonosti , jos kerron? Kiusaaminen on Suomalaisen yhteiskunnan häpeäpilkku. Työpaikoilla kiusataan, kouluissa kiusataan…joku mättää…ja pahasti…

2 tykkäystä

Kiitos kommentista. Mietin, että työyhteisössä on työturvallisuusorganisaatio, työturvallisuuspäällikkö, jonka vastuulla on kyseiset asiat. Miten luotaisi laki, joka turvaa samankaltaisin organisaation koulujen sisälle oppilaiden ja opettajien turvaksi.

Tervehdys Teija. On totta, että työturvallisuus organisaation ja TT.päällikkön tehtävänä on työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat toiminnot. Hyvä malli, joka olisi liitettävissä myös “koulumaailmaa”.Toisaalta tilastot kertoo työyhteisö sovittelujen lisääntyneen, elikkäs kiusaamiset ja konfliktit ovat myös työpaikoilla arkipäivää. On toki työpaikkoja ja kouluja , jossa asiat on hoidettu hyvin, ettei kiusaamista ja syrjintää tapahdu. Mutta, joka 4:ttä ihmistä kiusataan elämänsä aikana. Liian iso luku ja kertoo edelleen rakenteellisesta valuviasta, jolla on ns.“hiljainen hyväksyntä”.eri organisaatioissa ja toimielimissä. Kuraattorit, koulunkäynninohjaajat, opettajat, rehtorit tekevät varmaan parhaansa, mutta työkalut on viety. Mahdollisuus puuttua ja vaikuttaa kiusaamisen vähentämiseen on olematon.Tottakai tämä kertoo isossa kuvassa, siitä, että onko perhepoliittiset toiminnot oikeanlaiset? Onko päihde-ja mielenterveys asiat hoidettu kunnolla? Hyvinvointi on yhtälailla perhepoliittinen, työvoimapoliittinen, sosiaalipoliittinen , veropoliittinen kuin myös koulupoliittinen kysymys.Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja syy yhteys on paljon laajempi kuin itse kiusaamistapahtuma. Olen toiminut 13 v rikos-ja riita asoiden sovittelijana ja olen kohdannut paljon kiusaamistapauksia. Kiusaaminen on vallankäyttöä ja on aika paradoksi, että tämä valta ulottuu sekä vaikuttaa perustuslailliseen oikeuteen käydä turvallisesti koulua. Työturvallisuus malli on hyvä, mutta vaatisi lakimuutoksen.

Kaikki tuo on totta. Kuitenkin se, että sovittelut ovat lisääntyneet, kertoo siitä, että on voitu puuttua. Kouluyhteisössä puuttuu taho, jolla oikeasti vaikutusmahdollisuuksia. Yksilönä minä voin työyhteisössä hyvin, koska minulla on olemassa tieto työsuojeluvaltuutetusta johon voin ottaa tarvittaessa yhteyttä. Oppilaat pelkäävät ottaa yhteyttää koska eivät tiedä tulevatko silmätikuiksi ja onko aikuinen sellainen joka todella toimii, ei vain hyssyttele tai lupaa, miten tunnistaa oikea henkilö jolle kertoa. Yhteiskunta voi huonosti, mutta meillä pitää olla taho, joka voi asettaa rajat suojaamaan yksilöä. Vaikutusvaltaa enemmän työturvallisuuteen ja sitä valvoville tahoille. Kiusaamiseen riittävän vakava puuttuminen antaa merkin siitä, että asia on vakava. Sama malli sovellettuna koulumaailmaan, on oltava joku puolueeton taho, joka valvoo, puuttuu tarvittaessa ja jolla on valtaa vaikuttaa. Jos puolueeton taho valvoisi kouluja, voisi siihen olla joillakuilla todella valtaa vaikuttaa. Jokaisella pitää olla rauha opiskella samoin kuin jokaisella pitää olla rauha tehdä työtään. Jos opetetaan jo kouluissa miten olla, voi olla, että työpaikkakiusaaminenkin vähenee. Kiusaaminen johtuu jostakin, eli takana on suurempi “paha” vaikuttamassa, jos saadaan mukaan perheet, niiden tuki, terveydenhuolto sosiaalihuolto mielenterveyshuolto kenties ja muitakin, joilla on välineitä vaikuttaa. Oireilu ei ole monesti vain yhden tekijän aikaansaama, eikä välttämättä edes tässä hetkessä tapahtuneista johtuva. Otetaan yksilö kokonaisuutena huomioon, niin voidaan auttaa ei vain hetkessä vaan kauaskatseisemmin ja siten, että vaikutukset voivat auttaa koko elämän. Varhainen puuttuminen ja tehdään se aikaa ja rahaa säästämättä yksilöllisessä räätälöidyllä avulla. Työpaikoilla on olemassa sisäinen poikkeama, joka auttaa työyhteisöä löytämään virheet ja epäkohdat ennen kuin niistä tulee vakavia. Miksei organisaatio/taho voisi valvoa kouluja ja niiden työrauhaa, jolloin voitaisiin löytää suuret epäkohdat, mutta myös hyvät tavat, joita voitaisiin jalostaa muualle. Miten luulette, että lentoturvallisuus olisi parantunut, jos vain yksittäiset kentät valvoisivat omaa toimintaa?