Hei Luin luonnoksen. Se oli mielestäni erittäin hyvä.
Muutamaan kohtaan haluaisin kommentoida koska,
A. niissä kohdin en tiedä mitä se tarkoittaa?
B. täydentäisin lausetta
C. ja yksi kohta Liikkeen perusperiaatteiden vastainen
A. Kohdassa 3 loppupuolella sanotaan, että
“Yrityksen mahdollisuuksia investoida Suomeen tulisi lisätä. Tätä tulee tukea verottamalla yrityksen tuloksesta puolet vasta investointien jälkeen”
?? Tämän mukaan verotettava puolet yrityksen tuloksesta? Tarkoittaa tämä todella sitä vai sitä, että puolesta mitä jää verotetaan kuten kuuluu verottaa?
(En tunne hyvin yritysverotusta, joten tämähän voi olla oikeinkin mutta silti tuntuu aika kohtuuttomalta, kun ollaan yritysmyönteinen puolue)
B. kohdan 5 loppupuolella sanotaan
“Kansalaisuus tulee voida poistaa henkilöiltä, joka on todistettavasti syyllistynyt törkeisiin rikoksiin, kuten terrorismirikoksiin tai ihmiskaupaan”
? Pitäisikö esimerkkiin lisätä kohta seksuaalirikoksiin tai törkeisiin seksuaalirikoksiin"
(tämä saattaisi tuoda myös ääniä… sillä ihmisten oikeustajuun ei mahdu lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset)
Kohdassa 8, puhutaan tärkeästä asiasta jatkuva oppiminen.
Melko lopussa on lause ”Tulevaisuuden työviikko voisi olla nelipäiväinen ja viides päivä olisi tarkoitettu koulutukselle”. Täydennyskoulutus maailmassa 25 v olleena sanoisin, että tavoite hyvä mutta epärealistinen. Tällä hetkellä yritykset satsaa tilastokeskuksen mukaan koulutukseen 551 euroa ja siinä palkka ja matkakulut mukana, eli keskimäärin työssä olevat henkilöt ovat 1 päivän vuodessa koulutuksessa. Eli ehkä mahtava tavoitteena voisi olla se, koulutukseen satsattaisiin 1 pv/kk. Sekin olisi kymmenkertainen nykyiseen verrattuna.
C.
Kohdassa 6 käsitellään NATO kysymystä. Liikkeen perusperiaatehan on, että päätökset perustuu tutkittuun tietoon. Onko ristiriitaista jos NATO kysymys alistetaan kansanäänestykseen. SIllä siviileillä EI ole MITÄÄN mahdollisuutta arvioida sitä, mikä maanpuolustuksellinen kyky mahdollisen sodan syttyessä. Arviointi on jopa vaikeaa niilläkin jotka ovat puolustusvoimien palveluksessa, mutta heillä sentään on 10 kertaa paremmat eväät arvioida NATO kysymystä. Minusta se ei ole poliittinen kysymys vaan maanpuolustuksellinen kysymys.
Eli pitäisikö sanoa
että NATO päätös tulee perustua puolustusvoimien asiantuntemukseen.
Tai ainakin niin että
Liike tukee neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä puolustusyhteistyöhön liittymisestä, mutta lopullisessa päätöksessä tulee kuunnella puolustusvoimien asiantuntemusta.
Kohta 6.
Puolustuspolitiikan suhteen on Suomi nakertanut kansainvälisen toiminnan pohjaa solmimalla erillissopimuksia USA:n, Ranskan, Britannian, Saksan, Ruotsin kanssa, sekä puhumalla “Eurooppalaisesta Puolustuksesta”. Sellaista ei todellisuudessa ole, sillä kaikki merkittävät Euroopan maat ovat NATOn jäseniä ja toimivat tämän yhteisön sääntöjen mukaisesti - myös Kriisititilanteissa. Todellisuudessa myös suurin osa operatiivisesta toimintakyvystä nojaa USAn tekniseen ja organisatoriseen voimaan Euroopan maiden siivestäessä ison suojissa. Liike Nyt haluaa ymmärtää yrittäjiä ja siksi on myös ymmärrettävä, että isoimmassa Yhteiskuntien asiassa - Turvallisuudessa, ei voi olla päällekkäisiä toimintakuvioita organisaatiossa, johtamisessa, kalustossa, velvollisuuksissa, vastuissa, kuin kustannuksissakaan. Tärkeää on samalla ymmärtää, että myöskään ´Pohjoismaista´ Puolustusta ei voi olla, sillä Tanska ja Norja toimivat operatiivisesti vain ja ainostaan Turvayhteisönsä - NATOn prioriteettien ja Turvaklausuulien mukaisesti - tämän tietää myös Ruotsi, joka on selkeästi ilmoittanut että ei halua vastuulleen 1300 km Venäjän rajaa - eikä myös pystyisi uhkalle mitään tekemäänkään ilman Armeijaa. - On tärkeää tiedostaa että ainoa toimiva Turvajärjestelmä maailmassa on NATO ja sen suoma turva on voimassa vain Täysjäsenille.- Maan turvallisuuskysymys on aivan liian suuri ja monitahoinen kokonaisuus kansanäänestykseen torikokouksessa. Asia on juuri sellainen jossa Liikkeen perusperiaatteen mukaisesti pitää luottaa Asiantuntijoihin ja heidän antamiensa tietojen pohjalta Parlamentaariseen järjestelmään - siksi meillä on Eduskunta ja Hallitus.
Hyvin argumentoitu. Olen täsmälleen samaa mieltä. Nato kysymystä ei saa antaa sosiaalisen median päättää. Eli jos se menisi kansanäänestykseen, voisi esim. joillain bloggaajaryhmillä olla vaikutus äänestystulokseen. Eli asiantuntijuus ei ole siellä vaan puolustusvoimilla.
Ohjelma on hyvä, tavoitteet on helppo allekirjoittaa.
Kuitenkin, täsmentäisin ohjelman ydinvoimaosiota. Ohjelma kiteytyy liikaa Arevan OL 3 ongelmiin, toimittajia oli kaksi: Siemens ja Areva, Siemensin toimittama turbogeneraattori oli käyttöön otossa aikataulun mukaisesti.
Areva on toki pääurakoitsija, mutta media niittaa kaiken asian tuntemattomuudessaan samaan lenkkimakkaran kuoreen.
Muuten, Westinghouse tarjosi toimivaa konseptia Olkiluotoon, mutta se ei voittanut tarjouskilpailua.
Otan kantaa kohta kohdalta tähän tärkeään asiaan. Ensimmäinen kohta sisältää sen olennaisen, jonka toteutuminen määrittää kaiken sen jälkeen tulevan kohtaloa. Jos ihmisiä ei saada osallistumaan yhteisten ongelmien ratkaisemiseen, ei millään mitä sen ohella tehdään, ole juurikaan merkitystä suuressa kuvassa. Osallistaminen ja ihmisten osallistuminen yhteisön toimintaan luo sen hedelmällisen maaperän, josta jotain merkityksellistä, yhteiskuntaa “ravitsevaa” ja “kaunistavaa” voi kasvaa. Osallistuminen voi olla tämän tyyppiseen keskusteluun osallistumista tai se voi olla toimintaa, jossa ihmisiä yhdistää yhteisen hyvän, yhteisön ja sen jäsenten, eteen ja hyväksi työskenteleminen. Tärkeää on tehdä vaikuttamisen mahdollisuuden kokeminen konkreettiseksi. Kaikkia tulisi kuulla, kuunnella ja ottaa mukaan sekä aktiivisesti houkutella osallistumaan, myös heikoimmassa asemassa olevia, muuten emme voi rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa on mahdollista jatkossakin olla henkisesti hyvinvoiva ja toimintakykyinen.
Tuohon oppivelvollisuuden nostoon pitäisi ottaa aikalisä ja miettiä asiaa isompana kokonaisuutena ja huomioida paremmin ammatillisen koulutuksen ruohonjuuritason haasteet.
Monissa ammateissa osaamisvaateet työllistymiskynnyksen ylittämiseksi on erittäin korkeat ja jo nyt opettajien resurssit ei tahdo vaadittavien valmiuksien opettamiseen riittää. Syyt on moninaiset; isot ryhmät, lähtötasoltaan hyvin kirjavat opiskelijat, oman ammatillisen osaamisen päivitystarve, opetuksen välineistö, jne.
Koko opetusalaa myllerretään säännöllisesti ylhäältä päin sanelluilla muutoksilla, niin että käytänteitä ei saada toimiviksi kun taas ollaan tekemässä seuraavia uudistuksia. Opiskelijat, peruskoulujen opot ja ammatilliset opettajat eivät yksinkertaisesti ole pysyneet mukana, vaan arjesta on tullut päämäärätöntä selviytymistaistelua. Toisen asteen kehittämiseen tarvittaisiin kipeästi ymmärrystä elinkeinoeämän tarpeista sekä opetusarjen haasteista, vähemmän ideologista ja pedagogista unelmahöttöä.
Ihan ensimmäisenä kivijalka pitää saada kuntoon, eli ennen ammatillisen koulutuksen aloittamista valmiudet ja motivaatio ammattiin opiskeluun pitää saada kuntoon. Pitäisi hyväksyä se inhimillinen tosiasia että kaikille ei 9 vuotta riitä tarvittavien valmiuksien omaksumiseen. Eli resurssit pitäisi kohdistaa siihen että kun ammatillinen kouluttautuminen alkaa niin realistiset mahdollisuudet sen onnistumiseen on olemassa. Seuraava asia on se että opinto-ohjaus ja oppilasvalinnat pitää saada tarkemmin ohjaavaksi. Taas pitäisi hyväksyä se tosiasia että on ammatteja joihin kaikki ei yksinkertaisesti sovellu vaikka halua olisi kuinka paljon. Esim. itse työskentelen autotekniikan opetuksessa. Mekaanikon kaikki työohjeet on kirjallisia ja usein vielä vieraalla kielellä. Silti yhteishaku syöttää alalle koulutettavaksi henkilöitä joilla on vakavia haasteita luetun ymmärtämisessä. Pahimmillaan tällaiset henkilöt vaarantavat itsensä lisäksi muiden opiskelijoiden turvallisuuden ja sitovat opettajan aikaa kohtuuttoman paljon vaikka heidän työllistyminen alalle tulee olemaan hyvin epätödennäköistä. Tilanne on epäoikeudenmukainen kaikille osapuolille, mutta ei vähiten heille joille olisi opetuksesta kaikkein eniten hyötyä.
Oppivelvollisuuden laajennus pitäisi kohdistaa peruskouluun ja määrittää peruskoulun min tavoitteet oppivelvollisuudeksi, koulun kirjoilla vietetty aika ei saisi olla mikään mittari.
Peruskoulun opinto-ohjaukseen pitäisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän esim. oppilaiden vanhempia ja yritysten edustajia. Tietoa eri ammateista on kaikkien lähellä jos sitä vain kanavoidaan oppilaiden hyödyksi. Yhteishakuun valmistautuminen pitäisi olla peruskoulun viimeisen vuoden päätehtävä! Nyt ollaan huolissaan peruskoulun ja toisen asteen välisistä pudokkaista. Suunnitellulla uudistuksella pudotus siirtyy vain 3 vuotta myöhemmäksi. Uudistuksella viedään loppukin uskottavuus ammatilliselta koulutukselta, kun lisätään tehdasmaista tutkintotehtailua “valmistamalla” ammattilaisia joista ei ole todistuksen nimikkeen mukaiseen työhön.
Kohta 7.
Tässä on syytä miettiä tarkkaan mitä Suomalaisille todellisuudessa tarjotaan ja missä, ja millä ehdoilla kun koko maata ajatellaan. Terveydenhoidossa on pitkään ollut tarjolla yksityisiä palveluja, mutta sektori räjähti uusiin sfääreihin KokoomusKeskustan SoTe Kilpailuvapaus/KokoMaaAsuttuna-Maakuntamalli Hallituksen kaudella. Ihmiselämälle välttämätön Terveydenhoito muuttuikin hallituksen lupauksin avoimeksi hunajapurkiksi ja bisnekseksi. Tämä näkyy hyvin keskuskaupungeissa, kuten Turussa jonne putkahti uusia ´Sairaaloita´ jo lähes joka korttellin satojen miljoonien €urojen etupainotteisin investoinnein, Turun Kupittaalle rakennettu lähemmäs 100 Milj.€uroa kokonaisuutena lähentelevä Pohjola-Sairaala suurimpana yksikkönä … ja vieläpä TYKS:in vieressä. Samaan aikaan taantuvat paikkakunnat kiirehtivät heikkenevien talousnäkymien painamina myymään SoTe-kiinteistöjään pilkkahintaan Terveyskonserneille, jotka sitten hetken exeleitä pyöriteltyään päätyvät siirtämään (Tehostamaan, Keskittämään) ´paranevat´palvelut horisontin takana olevaan kaupunkiin. - Rytinässä unohtui että yksityisille terveyspalveluille ei osoitettu minkäänlaisia Päivystys-, Tehohoito-, Erikoissairaanhoito-, Sairaankuljetus- ym. ym. velvoitteita… - Näin luotiin avoin tarjotin yksityisille investoreille poimia rusinat pullasta ja jättää vaikeat ja pitkäaikaista hoitoa vaativat ryhmät Julkisen Verorahoitetun sektorin rattaisiin pyörimään. Mikä vielä merkityksellistä, on huomioitava että suuret yksityiset konsernit tekevät Terveydellä Bisnestä ja kansainvälisten investorien omistuksessa ovat kansallisesta terveydestä nyhdettävien tuottojen tavoitteet vähintäin +8 -10 %:n luokkaa, kun taas Sairaanhoitopiirien toimintamalli on kerätä rahaa kuluja vastaten. - Suurin vääristymä on piiloitettu esim. Osuuspankin ja Pohjola-Vakuutuksen Sairaalan kaltaiseen labyrinttiin jossa Sairasvakuutettu ohjataan omalle Terveysasemalle, omalle Lääkärille ja tämän lähetteellä edelleen Omaan Sairaalaan. - Myös kaikki muut vakuutusten ottajat ja pankkiasiakkaat osallistuvat näin tämän suhmuroinnin syövereihin nakertaen itse Verojensa kautta ylläpitämäänsä Julkista Terveydenhoitoa. Mehiläisen-Pihlajalinnan tapauksessa takana on myös mm.Lähi-Tapiola vakuutuksineen ja Luxemburgilainen pääomasijoittaja CVC Capital Partners rahastoineen jonne siis kupataan rahaa Suomesta … -Kannattaa tätäkin sektoria miettiä vakavalla mielellä.
Ottaisin myös ohjelmaan mukaan kuljetusalan nykyisen tilanteen sekä tieinfraan liittyvät asiat kohtaan 3.
Kuljetusala:
Kuljetusala on tällä hetkellä ahdingossa johtuen lähinnä jatkuvista autoiluun liittyvistä hinnankorotuksista sekä kabotaasiliikenteen kasvusta. Mikäli haluamme jatkossakin Suomalaista kuljetuspalvelua, kuljetusalalle pitäisi saada aikaan jonkinlaisia liennytyksiä kohoaviin tieliikenteen maksuihin poistamalla erilaisia veroja sekä laskettava polttoaineen hintaa ammattiliikenteelle. Ainoastaan tavarankuljetus ei ole vaarassa vaan vaarassa on myös julkinen liikenne koskien niin busseja kuin taksejakin. Tällä hetkellä alalta lähtee enemmän työntekijöitä kun uusia on tulossa. Samoin ongelmana on tällä hetkellä kuljetusliikkeiden valvonta, koska työsopimuksia tehdään siten, että se on TES, mutta todellisuus on todellakin erilainen, kuten erilaiset tulospalkkausjärjestelmät. Milloin tarjotaan kilometripalkalla ja milloin ajettujen työtuntien mukaan. On hankalaa saada asianmukaista palkkaa kun kuljettajan työtehtäviin kuuluu paljon erilaisia työtehtäviä ja ajotunnit luo vain 9-10h osaa 15h työpäivästä. Tässä tapauksessa esimerkiksi odotusajat, purut ja lastaukset menevät kuljettajan omaan piikkiin ja ne tehdään talkoilla, tämä koskee erityisesti pitkänmatkan sekä ulkomaanliikennettä. Aika harva kuljetusliike tarjoaa nykyisellään TES:n mukaista tuntipalkkaa johtuen edellä mainitusta kuljetusalan tilanteesta
Tieninfra
Tiestön kunto huononee jatkuvasti johtuen tieinfran kunnossapitoon liittyvien varojen jatkuvasta pienenemisestä suhteessa siihen, millaisessa kunnossa tiestömme on. Syyllisiä ei toki ole pelkästään päätöksentekijät vaan jatkuva esimerkiksi öljyn verojen nosto on tehnyt esimerkiksi asfalttituotannossa sen, että pien määrää vähennetään sekä kivikokoa kasvatetaan joten asfalttiseoksen heikkeneminen joten asfaltin kesto on todella heikko. Syynä tähän on myös monopoliasemassa olevilla asfalttifirmoilla, jotka säästävät tässä maksimoidakseen voitot. Otetaan esimerkiksi naapurimaa Ruotsi, missä tieliikennettä on paljon enemmän kuin suomessa, tiepinnan koostumus on paljon hienojakoisempaa sekä kestää paljon kauemmin kuin Suomalaisten valmistamat tiepinnat.
8. TE-Palvelut
Koulutuksen saanti nykyisellään TE-Toimiston kautta on suhteellisen mahdotonta, ellet ole saanut työpaikalta vakuutta, että tarjoavat töitä jotta valtio kouluttaa. Ongelma on suurin etenkin ammatinvaihtajilla, kuten minäkin olen. Sama ongelma on myös jos haluat nykyiseen ammattiisi lisäkoulutusta. Työvoimapoliittisina koulutuksina tarjotaan täysin turhia koulutuksia, joilla ei jo ammatissa olleille ole mitään hyötyä eivätkä ole olennaisia koulutuksia ammattiin. Ymmärrän tuollaiset " näin haen töitä" kurssit, jos olet ilman ammattia ja muutenkin työnhaku tökkii, mutta halutessasi edetä omassa ammatissa, ei anneta mahdollisuutta siihen tai sitten haluat lisäkoulutusta jotta työhakumahdollisuudet laajenisi. Esimerkiksi kuljetusalalla on tilanne tällä hetkellä se, että jokaiseen työhön tarvitaan jo koulutus ja kortti ( ADR 2 koulutusta, direktiivipäivät, erikoiskuljetukset jne) ennen kuin pääset töihin, työnantajilla ei ole aikaa ja taloudellisia mahdollisuuksia kouluttamiseen vaan he etsivät valmiiksi koulutettuja työntekijöitä, joita ei ole mahdollisuus saada. Työttömänä näitä koulutuksia on vaikeaa käydä omaehtoisena koulutuksena niiden hinnan johdosta. Tällä hetkellä työvoimapolitiikka on täysin kadoksissa TE-toimistolla työvoimaministeriöstä saatujen ohjeiden johdosta.
NATOon esityksessä otettu kielteinen kanta. Maallikolle on kuitenkin olemattomat mahdollisuudet tietää, mitä tehokas maanpuolustus ja itsenäisyyden ylläpitäminen vaatii. Ammattilaisten eli puolustusvoimien ammattitaitoa ja kykyä arvioida pitäisi käyttää vahvasti tätä asiaa käsiteltäessä ja päätöksiä tehdessä. Joku viisas on sanonut, “joka massa on armeija, on parempi, että se on oma”. Puolustuskykyisen armeijan ylläpitäminen maksaa ja yhtenä vaihtoehtona on pidettävä myös NATOa. Milloin se on ajankohtainen, on vaikea päättää, varsinkin maallikolle. On hyvin mahdollista, että sitten kun sitä tarvitaan on jo liian myöhäistä. Olen toiminut puolet aktiivi työiästäni erilaisissa rauhanturva ja kriisinhallinta tehtävissä ja ne ovat antaneet käytännön kokemusta näistä asioista.
Koulukiusaamiseen olisi mielestäni otettava jyrkempi kanta ja puhuttava suoraan väkivallasta, johon osa ryhtyy heikompaan kohtaan. Häiriköt olisi mielestäni poistettava joukosta ja panostettava heidän kuntouttamiseensa, että mahdollisimman pian heillä olisi mahdollisuus palata normaaliin elämään ja ikäistensä pariin. Kaikki eivät valitettavasti pysty siihen. Normaalisti käyttäytyvien elämä ei saa häiriintyä tarpeettomasti häiriöiden takia.
Kokonaisuudessaan varsin onnistunut ohjelma. Lisäisin, kommentoisin muutamaa kohtaa ajatellen nimenomaan kunnallisvaaleja ja kuntavaaleissa esille nousevia, ihmisille tärkeitä juttuja - joita tässä onkin runsaasti jo nyt
Kohta 7) Sote - en aivan päässyt kärryille, mitä tarkoittaa “Valinnanvapaus toteutetaan vaiheittain, siten että ensin koko maan laajuisesti kokeilu tapahtuu sosiaalihuollossa”. Aiemmin samassa kohdassa on sanottu, että sosiaalitoimi jää kuntien vastuulle. Ok - ilmeisesti tarkoitetaan sitä, että kunnat voivat päättää, kuinka järjestävät sosiaalitoimensa. Jos niin ajatellaan, niin lisäisi tähän ihan oman lauseen pitkäaikaissairaista sekä vammaisista/erityistukea tarvitsevista. Tämä kysymys nousee aina esille vaalikentillä ja -keskusteluissa ja esim Rinnekoti Espoossa ja toimijat varmaan muuallakin Suomessa järjestävät jopa omia vaalipaneeleita. Huomioisin nämä ryhmät tässä kohdassa, sillä kuuluvat selkeästi kumpaakin eli sosiaali- ja terveystoimeen.
Kohta 8. Huomioimme erikseen alan ammattilaisten kommentit ja pidämme nykyistä aikataulua liian nopeana. Todella hyvä ottaa esille!
Kohta 9) Lisäisi kaivoslain jälkeen omana kappaleena VESIHUOLTO ja pohtia vielä siihen sopivat tekstit. Vesihuolto, jos mikä on kunnanpäättäjien hommaa ja nousee vielä isoksi kysymykseksi. Ettei jouduta samaan tilanteeseen missä olemme Carunan kanssa sähkönsiirtohinnoissa. Aikoinaanhan tämä iso pyörä lähti liikkeelle Espoon sähkön myynnistä EONille, joka sitten myytiin/fuusioitui isommaksi ryppääksi ja nyt ollaan siinä missä kukaan suomalainen ja erityisesti omakotiasuja - tai mökkiläinen ei haluaisi olla.
Kuntapäättäjät joutuvat pohtimaan mistä rahat kunnallisen vesijohtoverkoston korjauksiin jne, joten houkutus myydä edelleen ja argumentoida, “ettei omistaminen kuulu kunnan tehtäviin” - on ehkä voimakas. Mutta helpotusta se tuo vain hetkellisesti. t.Anne
Maatalous aiheuttaa vesistöihin fosfori- ja typpikuormitusta. “Suomen osuus Itämeren kuormituksesta on 10 % fosforista ja 11 % typestä. Maatalouden osuus ihmistoiminnasta peräisin olevasta fosforikuormituksesta on arvioitu olevan Suomessa noin 59,2 % ja typpikuormituksesta noin 49,8 % v. 2016” Lähde: MMM 7.4.2020 Vesistöt - Maa- ja metsätalousministeriö. Ongelma on hitaasti pienentynyt, joskin sen vaikutus vesistöjen rehevöitymiseen ja happikatoon on edelleen merkittävä.
Lisäksi tulisi huomioida muiden tekijöiden ja haitallisten aineiden vaikutus vesistöjen tilaan. Kadmiumin, lyijyn, nikkelin ym. päästöt vaikuttavat haitallisesti merialueiden eliö- ja kasvikantoihin. Kaupunkien edustoilla näkyvät teollisen toiminnan, jätevesien puhdistuslaitosten kapasiteetin loppuminen (-> ylijuoksutukset), kaupunkialueelta kuormatun lumen kaataminen mereen, ym. Linkki: paikkatieto.ymparisto.fi/vesikarttaviewers/
Ympäristölupien myöntäminen on melko mutkatonta, YVA-menettelyn soveltaminen harvinaista. Vakuudet hyvinkin pahoja ja pysyviä vaurioita aiheuttavalle toiminnalle ovat haittoihin nähden erittäin vaatimattomia (10.000 eur - 20.000 eur) joten puhdistamistoimet, milloin edes mahdollisia, jäävät verovaroin kustannettaviksi. Näin esimerkiksi kaivosten osalta, jota tässä ohjelmassa onkin toisaalla käsitelty erittäin hyvin. Keppiä: vesistöjä pilaavan toiminnan merkittävästi nykyistä suuremmat vakuudet, suodattamattomien ja puhdistamattomien päästöjen sanktiointi. Porkkanaa: ympäristöinvestointien nykyistä suopeampi verotuskohtelu, suorat tuet sekä esim. Business Finland’in avustusten ja lainojen edellytyksenä tuotannollisen toiminnan yritysten ympäristötaseen kehittäminen ja kehittyminen puhtaampaan suuntaan. Näin myös maataloustukien osalla.
Tässä kappaleessa voisi siis ottaa kokonaisvaltaisesti esille esim. “maatalouden ja kaiken tuotannollisen toiminnan sekä yhdyskuntatekniikan puutteiden aiheuttamat päästöt vesistöihin”.
Kuntien ja kaupunkien talouden kasvun jarruina ovat tehoton päätöksenteko ja kallis hallintojen tyhjäkäynti. Kuntatyö on eri tutkimusten mukaan kalliimpaa ja tehottomampaa kuin yksityisellä sektorilla. Tällöin kustannukset ovat myös kilpailuhaitta julkisten palveluiden kilpailuttamisessa. Nostaisin puolueohjelmaan myös tätä seikkaa, että kuntatyötä altistettaisiin enemmän vapaalle kilpailulle yksityisen sektorin kanssa. Edellyttää rohkeata byrokratian karsimista ja kuntatyöntekijöiden työehtojen ja saavutettujen etujen heikentämistä.
3. Palautetaan yrittäjyys kunniaan
Yrittäjien arvonlisäveron alarajan nostoa 50 000 euroon olisi syytä pohtia, jolloin kynnys yrittämiseen madaltuisi ja edesauttaisi työllistymistä.
Kohdassa 9 käsiteltyä liikenne-osuutta muokkaisin hieman. Ylipäätään en pidä järkevänä, että poliittiset ohjelmat, lakien työstäminen yms. olisi mitenkään teknologiariippuvaista. Luonnoksessa mainitaan liikenteen sähköistäminen ja vedyn käyttö. Nykyisin Suomessa on bio/maakaasun tankkausasemaverkosto rakentumassa ja erityisesti biokaasun käyttö liikennepolttoaineena on päästöjen hillitsemisen kannalta erittäin tehokasta, vaikkakaan se ei sovellu ihan jokaisen kulkupelin käyttöön. Silti en menisi mainitsemaan edes biokaasua tällaisessa ohjelmassa, vaan tekstiin pitäisi muotoilla jotenkin “päästöttömät teknologiat” tai “uusiutuvat energianlähteet”. Tämä sen vuoksi, ettei liiaksi hirttäydyttäisi poliittisesti johonkin tiettyyn teknologiaan ja sitten vahingossa pyllistettäisiin jollekin toiselle päästöjä hillitsevälle teknologialle. Tai ainakin leimaudutaan jonkin tietyn teknologian kannattajaksi. Erilaisia ilmastonmuutosta hillitseviä teknologioita on maailma pullollaan ja lisää tulee koko ajan. Säädökset eivät saisi olla jarruna teknologian kehitykselle ja jos jokaista yksittäistä teknologiaa käsitellään nimeltä mainiten ja yksityiskohtaisesti teknologiaan pureutuen, silloin käy niin, että politiikka ja säädökset tulevat jälkijunassa - kun eivät varmasti ole ainakaan edellä - ja toimivat tehokkaana tulppana teknologioiden markkinoille pääsyä haitaten.
Uskoisin että suomi voisi tulla ajassa onnistuakin hiilineutraaliksi vuoteen 2035. tämä jää vähän ihmetyttää miksi Suome Ruotsi vertailu. Otin kopion tekstistä: Liike ei tue Suomen hallituksen nykyistä suunnitelmaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä, koska tavoite ei ole realistinen. Tavoite ei perustu kattaviin vaikutusarviointeihin kansantalouteen tai yksilöön kohdistuvista vaikutuksista. Tavoitetta ei myöskään tarkistettu hiilinielujen laskennassa tapahtuneen merkittävän virheen jälkeen. Selvästi muita maita nopeampi tavoiteaikataulu tulisi maksamaan Suomelle ja suomalaisille huomattavasti muita enemmän, koska teknologinen kehitys, joka on hiilineutraliuden ja elinvoimaisen yhteiskunnan yhteensovittamisen edellytys, on vielä alkuvaiheessa monella saralla. Liike asettaa Suomen hiilineutraaliuden tavoitteeksi Ruotsin tapaan vuoden 2045. Mutta tämä on muuten hyvä kokonaisuudeltaan ja kyllä tämän voi hyvin tälläin kin laittaa. Mikä se olisi hyvä vuosiluku milloin Suomi olisi hiilineutraali saavuttanut olisiko se vuona 2040 ehkä on reallistisestinen,mutta ei pidä katsoa miten muut maat ovat sen rajan asentaneet vaan meidä pitää tehdä oma ja kotso että se olisi hyvin mahdollisesti Suomessa toteutettavissa oleva aika.
Lapsista ja nuorista puhuttaessa on otettu vain pieniä osa-alueita, laajempi lastensuojelu puuttuu. Erityisesti sijaisperheiden tilanne on hankala (toimimme sijaisperheenä). Lapset ja sijaisperheet ovat sosiaalityöntekijöiden armoilla, ja heitä riittää moneen junaan. Myös kuntien suhtautuminen (taloudellisesti) sijaisperheitä kohtaan vaihtelee erittäin paljon ympäri maata. Sijaisperheiden toimiminen toimeksiantosopimuksilla asettaa perheet “yrittäjän” asemaan, ilman työttömyyskassan mahdollisuutta, eikä heillä ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa palvelunsa hinnoitteluun tai siihen kuinka monta lasta (asiakasta) heillä on, vaan kaikki menee sosiaalityöntekijöiden päätösten mukaan. Mikäli välit sosiaalityöntekijään menevät poikki, on perheellä suuri vaara jäädä tyhjän päälle, kun lapset siirretään muualle.
Mielestäni tilanne vaatii maan kattavaa ohjeistusta, jotta sijaisperheiden elämään saadaan lisää turvaa. Ehkäpä sitä kautta mukaan saataisi lisää perheitäkin ja voitaisi vähentää kalliita laitospaikkoja.
Se on tämän hetkisistä tekniikoista ympäristöystävällisin ja soveliain suurelle osalle Suomalaisten liikkumistarpeita. Suomessa henkilöautojen arvon on keskimäärin hieman yli 3000€, eli valtava määrä ihmisiä kulkee töissä muutaman satasen autoilla. Sähköautojen materiaalien kierrätysarvo tulee pitämään käytettyjen sähköautojen arvon sellaisena että hyvin suuri osa Suomalaisista ei kykene niitä ikinä ostamaan.
Imusarjasuihkutteisen besa-auton kaasukonversion materiaalikustannukset on muutamia satasia isommalla volyymilla.
Se on ihan sama vaikka autovero siirrettäisiin pottoaineisiin tai kilometriperusteiseksi, matalapalkka-aloilla työskenteleville uusi auto on joka tapauksessa ulottumattomissa.
Se että me on paikattu leväperäistä taloudenpitoa vuosikymmeniä liikkumisen verotuksella on ajanut meidät sellaiseen umpikujaan josta ulospääseminen vaatisi niin rajuja verouudistuksia että siihen tuskin yhteistymmärrystä koskaan löytyy. Liikkumisen 9 miljardin verotus on yksinkertaisesti riippakivi joka estää kaikki vähänkään järkevät liikkumisen uudistukset.
Oppivelvollisuuden pidentäminen tulisi tehdä siten, että nuorille on mahdollisuus luoda oppisopimuksen kautta koulutusta, mutta myös työtä. Yritykset voisivat kouluttaa uutta työvoimaa ja mahdollisesti myös alan jatkajia. Koulutus olisi myös houkuttelevampaa kun opiskelija voi olla töissä ja tienata myös palkkaa.
Niille nuorille, joille oppilaitos oppiminen on vaihtoehto, voisi koulutus olla enemmän työpajatoimintaista. Esim. kylmäasennusala tarvitsee tekijöitä, näihin töihin tarvitaan sähkö-automaatiopuolen osaajia, mutta myös putkiasentaja taustaisia. Tälläisille aloille työpajatoiminta voisi antaa mahdollisuuden kehittää osaamista, mutta antaa myös mahdollisuuden miettiä, mitä tulevaisuudelta toivoisi.
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on byrokraattisesti iso prosessi. Pelkästään lakisääteisten vakuutusmaksujen osalta joudut tekememään sopimuksia vakuutusyhtiöiden kanssa. Yksinyritäjän ongelma on se että jos tarvitset ns. kiireapua ei onnistu muuten kuin ostamalla ulkoista palvelua “alihankintaa” Työntekijä välitys firmalta tai kevytyrittäjältä. Tämä kuitenkin on huomattavasti kalliimpaa kuin oman työntekijän pakkaaminen ja täten ei tue yrityksen kasvua. mutta koska suurin osa maksuista on lakisääteisiä ei pitäisi olla kovin mutkikas prosessi rakentaa sellaista systeemiä jos palkkaat kiireavun maksat tekijälle palkan, verottajalle veron, TÄMÄ! eläke ja työtömyys lakisääteiset maksut vaikka valtion määrämälle vakuutusyhtiö tilille (HUOM ei erillistä vakuutus sopimusta).
Tuohon maksuaikasääntöihin olen täysin samaa mieltä. ymmärrän sen isoissa kaupoissa ja isojen toimijoiden kesken. muuuta en ymmärrä kun isot tahot esim, Nestle käyttävät 60 pv netto maksu politiikkaa, kiva tehdä 500 € lasku ja odotat 2 kk että saat rahat, sitä ennen olet jo joutunut maksamaan Alv:t joisain tapauksissa esim. ostettuja paino tuoteita yms. eli pienyrittäjä toimii isojen yritysyten rahoittajana vasten tahtoaan. Usein esitetty “jollet suostu kyseiseen järjestelmään hommasi loppuvat täällä”. Olisi kiva nähdä pomojen ilmeitä kun niille sanottaisiin saat palkkasi muuten 3 kk päästä.
minun mielestä pitäisi säätä laki jossa alle 5 000 € laskussa saa olla maksimissaan 30 pv netto, isommissa kaupoissa voidaan sopia erikseen.