Oppivelvollisuuden pidentäminen. On olemassa nuoria, joita ei koulunkäynti kiinnosta. Mitkä ovat keinot, että nämä opinnot pakkopullaksi kokevat saadaan koulutettua?
Oppisopimuskoulutus pitäisi lisätä oppivelvollisuuden piiriin mahdollisuudeksi heille, joilla koulunpenkki tekee tiukkaa.
Lisäksi yksilönvapaudessa muistamme, että meillä on useampi kuin kaksi sukupuolta ja seksuaalisen kirjon laajuus, nämä huomioidaan yksilön oikeutena.
7 tykkäystä
Kannatan Juhan tavoin kaasua yhtenä osana liikenteen ratkaisua.
6 tykkäystä
Oppisopimuskoulutus oppivelvollisuuden piiriin. Kannatan.
5 tykkäystä
Liikkeen tavoite on, että ay-liike maksaa verot kuten muutkin tässä yhteiskunnassa.
Tätä kohtaa muokkaisin hiukan esimerkiksi muotoon:
“Liikkeen tavoite on, että ay-liikkeet ja muut yleishyödylliset yhdistykset maksavat veroa kaikista sijoitustoiminnan tuotoistaan.”
Ay-liikkeet ja yleishyödylliset yhdistykset maksavat jo nykyisellään veroa, mutta eivät sijoitustoiminnan tuotoista. Käsittääkseni vaatimus pelkästään ay-liikkeiden verotuksesta on ongelmallinen koska se aiheuttaisi yleishyödyllisten yhdistysten osalta epätasa-arvoista verokohtelua.
Todella hyvä kokonaisuus kaikin puolin!
1 tykkäys
- Pykälä
Mielestäni kertakäyttöisyydestä tulee päästä eroon. Laitteiden, kojeiden ja aparaattien suunnittelussa tulee huomioida kestävyys, korjattavuus, kierrätettävyys ja pitkäikäisyys. Korjattavuudella on merkitys paikalliseen työllisyyteen.
Laitteiden korjattavuus tulisi taata hyväksymismerkinnöin.
2 tykkäystä
Vähän hankalan tuntunen by the way tämä keskustelualusta. MIhinköhän minä nyt oikein vastaankaan? En tiedä. No joka tapauksessa olen haikaillut (vaikkei minulle pääomia olekaan itselläni) takaisin sitä pääomaverotuksen periaatetta, että yrityksen osinkojen vero/ verottomuss perustui taseeseen. Takinkääntäjä Katainen sen aikanaan oli valmis romuttamaan, kun moni menestyvä yrittäjä oli juuri alkanut pysyvyyteen luottaen alkanut keräämään sitä tasetta. Olen siihen ajatellut, että jos siihen pystyisi jotenkin ymppäämään vielä enemmän koko yhteiskuntaa hyödyttävän elementin. Siis niin, että yrityksen jakamien osinkojen verotus olisi riippuvainen esim. siitä, miten paljon yrityksen taseessa on poistamatonta KÄYTTÖOMAISUUTTA. Siis ei pelkän puhtaan taseen mukaan, koska silloin kaiken voi laittaa vaikka pörssiin, eikä se tuota samalla tavalla lisäarvoa, kuin yrityksen liiketoimintaan liittyvään käyttöomaisuuteen sijoittaminen. Esim. niin, että osinkoverojen määrä vaihtelisi jatkuvasti sen mukaan, miten paljon yhtiön taseessa on keskimäärin poistamatonta käyttöomaisuutta viimeisen kolmen vuoden aikana päättyneinä tilikausina? Kateuden takiahan näiden osinkojen verottomuuteen aikanaan puututtiin. Muistan kuulleeni jostain tarkan luvun siitä, että aikanaan sitä maksimisuuruista verotonta osinkoa pystyi nostamaan koko maassa noin 1.700 ihmistä. Ja vasemmistopuolueet sitten näiden 1700 ihmisen takia kumosivat hyvän susteemin.
Kommentteja koko lukuun:
Tavoitetta ei myöskään tarkistettu hiilinielujen laskennassa tapahtuneen merkittävän virheen jälkeen.
Mihin tämä viittaa? EU:n metsien vertailutasolaskentaan? Suomen hiilineutraaliutta arvioidaan suhteessa YK:n ilmastosopimukselle vuosittain tehtävään raportointiin, eikä se ole riippuvainen EU:n laskennoista. Ehdotus: koko kappale uusiksi niin, että sen keskeinen viesti on, että Liike sitoutuu kansalliseen 1,5 asteen polkuun ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin sekä EU-tasolla sovittujen ilmastopäätösten kansalliseen toimeenpanoon.
Liike asettaa Suomen hiilineutraaliuden tavoitteeksi Ruotsin tapaan vuoden 2045.
Jos näin halutaan sanoa, niin sanotaan myös suoraan että Suomen tulee luopua tavoitteestaan vähentää päästöjään 80 % vuoteen 2050 mennessä, sillä tätä on mahdotonta saavuttaa jos hiilineutraali taso saavutetaan vasta 2045. Hiilineutraalius saavutetaan selvästi aiemmin kuin 80 % päästövähennys, joka on pitkän aikavälin tavoitteena. Ehdotus: koko kappale uusiksi niin, että sen keskeinen viesti on, että Liike sitoutuu kansalliseen 1,5 asteen polkuun ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin sekä EU-tasolla sovittujen ilmastopäätösten kansalliseen toimeenpanoon.
Uudessa kaivoslaissa tulee ottaa erityisesti huomioon kolme pääperiaatetta…
Tästä kappaleesta puuttuu sanoja tai välimerkejä? Toisaalta nuo kolme pääperiaatetta toteutuvat kaikki jo nyt, eli niissä ei ole mitään uutta: mineraalit kuuluvat maanomistajalle, hyödyntämisluvat myöntää valtio, kaivosyhtiöiltä peritään vakuuksia ja Suomi verottaa kaivosyhtiöitä. Ehdotus: koko kappale uusiksi. Ei vaadita kaivoslain kokonaisuudistusta, mutta esitetään tässä kantamme kaivosveron pohjaksi (joka voisi olla sidottu Net Smelter Returniin eli sulatoilta saatuun liikevoittoon). Vaaditaan, että kaivokset pidetään samassa sähköveroluokassa muun teollisuuden ja palvelinkeskusten kanssa kaivoskaluston sähköistyksen edistämiseksi. Nostetaan louhintakorvauksen muuttuva osa Ruotsin mallin mukaisesti 0,20 %:iin josta 0,05 % menee kunnalle jonka alueella louhinta tapahtuu. Luovutaan etuoikeusjärjestyksestä malminetsinnässä sellaisilla alueilla, joilla kaivosmineraalien ottaminen on laissa kiellettyä. Otetaan myös kantaa suuryhtiöiden verovälttelyä vastaan.
2 tykkäystä
Hei Luin luonnoksen. Se oli mielestäni erittäin hyvä.
Muutamaan kohtaan haluaisin kommentoida koska,
- A. niissä kohdin en tiedä mitä se tarkoittaa?
- B. täydentäisin lausetta
- C. ja yksi kohta Liikkeen perusperiaatteiden vastainen
A. Kohdassa 3 loppupuolella sanotaan, että
“Yrityksen mahdollisuuksia investoida Suomeen tulisi lisätä. Tätä tulee tukea verottamalla yrityksen tuloksesta puolet vasta investointien jälkeen”
?? Tämän mukaan verotettava puolet yrityksen tuloksesta? Tarkoittaa tämä todella sitä vai sitä, että puolesta mitä jää verotetaan kuten kuuluu verottaa?
(En tunne hyvin yritysverotusta, joten tämähän voi olla oikeinkin mutta silti tuntuu aika kohtuuttomalta, kun ollaan yritysmyönteinen puolue)
B. kohdan 5 loppupuolella sanotaan
“Kansalaisuus tulee voida poistaa henkilöiltä, joka on todistettavasti syyllistynyt törkeisiin rikoksiin, kuten terrorismirikoksiin tai ihmiskaupaan”
? Pitäisikö esimerkkiin lisätä kohta seksuaalirikoksiin tai törkeisiin seksuaalirikoksiin"
(tämä saattaisi tuoda myös ääniä… sillä ihmisten oikeustajuun ei mahdu lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset)
Kohdassa 8, puhutaan tärkeästä asiasta jatkuva oppiminen.
Melko lopussa on lause ”Tulevaisuuden työviikko voisi olla nelipäiväinen ja viides päivä olisi tarkoitettu koulutukselle”. Täydennyskoulutus maailmassa 25 v olleena sanoisin, että tavoite hyvä mutta epärealistinen. Tällä hetkellä yritykset satsaa tilastokeskuksen mukaan koulutukseen 551 euroa ja siinä palkka ja matkakulut mukana, eli keskimäärin työssä olevat henkilöt ovat 1 päivän vuodessa koulutuksessa. Eli ehkä mahtava tavoitteena voisi olla se, koulutukseen satsattaisiin 1 pv/kk. Sekin olisi kymmenkertainen nykyiseen verrattuna.
C.
Kohdassa 6 käsitellään NATO kysymystä. Liikkeen perusperiaatehan on, että päätökset perustuu tutkittuun tietoon. Onko ristiriitaista jos NATO kysymys alistetaan kansanäänestykseen. SIllä siviileillä EI ole MITÄÄN mahdollisuutta arvioida sitä, mikä maanpuolustuksellinen kyky mahdollisen sodan syttyessä. Arviointi on jopa vaikeaa niilläkin jotka ovat puolustusvoimien palveluksessa, mutta heillä sentään on 10 kertaa paremmat eväät arvioida NATO kysymystä. Minusta se ei ole poliittinen kysymys vaan maanpuolustuksellinen kysymys.
Eli pitäisikö sanoa
että NATO päätös tulee perustua puolustusvoimien asiantuntemukseen.
Tai ainakin niin että
Liike tukee neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä puolustusyhteistyöhön liittymisestä, mutta lopullisessa päätöksessä tulee kuunnella puolustusvoimien asiantuntemusta.
Yt. Eero Toivanen
3 tykkäystä
Erittäin tärkeä ja hyvä kommentti Aarnolta!!!
Kohta 6.
Puolustuspolitiikan suhteen on Suomi nakertanut kansainvälisen toiminnan pohjaa solmimalla erillissopimuksia USA:n, Ranskan, Britannian, Saksan, Ruotsin kanssa, sekä puhumalla “Eurooppalaisesta Puolustuksesta”. Sellaista ei todellisuudessa ole, sillä kaikki merkittävät Euroopan maat ovat NATOn jäseniä ja toimivat tämän yhteisön sääntöjen mukaisesti - myös Kriisititilanteissa. Todellisuudessa myös suurin osa operatiivisesta toimintakyvystä nojaa USAn tekniseen ja organisatoriseen voimaan Euroopan maiden siivestäessä ison suojissa. Liike Nyt haluaa ymmärtää yrittäjiä ja siksi on myös ymmärrettävä, että isoimmassa Yhteiskuntien asiassa - Turvallisuudessa, ei voi olla päällekkäisiä toimintakuvioita organisaatiossa, johtamisessa, kalustossa, velvollisuuksissa, vastuissa, kuin kustannuksissakaan. Tärkeää on samalla ymmärtää, että myöskään ´Pohjoismaista´ Puolustusta ei voi olla, sillä Tanska ja Norja toimivat operatiivisesti vain ja ainostaan Turvayhteisönsä - NATOn prioriteettien ja Turvaklausuulien mukaisesti - tämän tietää myös Ruotsi, joka on selkeästi ilmoittanut että ei halua vastuulleen 1300 km Venäjän rajaa - eikä myös pystyisi uhkalle mitään tekemäänkään ilman Armeijaa. - On tärkeää tiedostaa että ainoa toimiva Turvajärjestelmä maailmassa on NATO ja sen suoma turva on voimassa vain Täysjäsenille.- Maan turvallisuuskysymys on aivan liian suuri ja monitahoinen kokonaisuus kansanäänestykseen torikokouksessa. Asia on juuri sellainen jossa Liikkeen perusperiaatteen mukaisesti pitää luottaa Asiantuntijoihin ja heidän antamiensa tietojen pohjalta Parlamentaariseen järjestelmään - siksi meillä on Eduskunta ja Hallitus.
2 tykkäystä
Hyvin argumentoitu. Olen täsmälleen samaa mieltä. Nato kysymystä ei saa antaa sosiaalisen median päättää. Eli jos se menisi kansanäänestykseen, voisi esim. joillain bloggaajaryhmillä olla vaikutus äänestystulokseen. Eli asiantuntijuus ei ole siellä vaan puolustusvoimilla.
Ohjelma on hyvä, tavoitteet on helppo allekirjoittaa.
Kuitenkin, täsmentäisin ohjelman ydinvoimaosiota. Ohjelma kiteytyy liikaa Arevan OL 3 ongelmiin, toimittajia oli kaksi: Siemens ja Areva, Siemensin toimittama turbogeneraattori oli käyttöön otossa aikataulun mukaisesti.
Areva on toki pääurakoitsija, mutta media niittaa kaiken asian tuntemattomuudessaan samaan lenkkimakkaran kuoreen.
Muuten, Westinghouse tarjosi toimivaa konseptia Olkiluotoon, mutta se ei voittanut tarjouskilpailua.
Otan kantaa kohta kohdalta tähän tärkeään asiaan. Ensimmäinen kohta sisältää sen olennaisen, jonka toteutuminen määrittää kaiken sen jälkeen tulevan kohtaloa. Jos ihmisiä ei saada osallistumaan yhteisten ongelmien ratkaisemiseen, ei millään mitä sen ohella tehdään, ole juurikaan merkitystä suuressa kuvassa. Osallistaminen ja ihmisten osallistuminen yhteisön toimintaan luo sen hedelmällisen maaperän, josta jotain merkityksellistä, yhteiskuntaa “ravitsevaa” ja “kaunistavaa” voi kasvaa. Osallistuminen voi olla tämän tyyppiseen keskusteluun osallistumista tai se voi olla toimintaa, jossa ihmisiä yhdistää yhteisen hyvän, yhteisön ja sen jäsenten, eteen ja hyväksi työskenteleminen. Tärkeää on tehdä vaikuttamisen mahdollisuuden kokeminen konkreettiseksi. Kaikkia tulisi kuulla, kuunnella ja ottaa mukaan sekä aktiivisesti houkutella osallistumaan, myös heikoimmassa asemassa olevia, muuten emme voi rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa on mahdollista jatkossakin olla henkisesti hyvinvoiva ja toimintakykyinen.
Tuohon oppivelvollisuuden nostoon pitäisi ottaa aikalisä ja miettiä asiaa isompana kokonaisuutena ja huomioida paremmin ammatillisen koulutuksen ruohonjuuritason haasteet.
Monissa ammateissa osaamisvaateet työllistymiskynnyksen ylittämiseksi on erittäin korkeat ja jo nyt opettajien resurssit ei tahdo vaadittavien valmiuksien opettamiseen riittää. Syyt on moninaiset; isot ryhmät, lähtötasoltaan hyvin kirjavat opiskelijat, oman ammatillisen osaamisen päivitystarve, opetuksen välineistö, jne.
Koko opetusalaa myllerretään säännöllisesti ylhäältä päin sanelluilla muutoksilla, niin että käytänteitä ei saada toimiviksi kun taas ollaan tekemässä seuraavia uudistuksia. Opiskelijat, peruskoulujen opot ja ammatilliset opettajat eivät yksinkertaisesti ole pysyneet mukana, vaan arjesta on tullut päämäärätöntä selviytymistaistelua. Toisen asteen kehittämiseen tarvittaisiin kipeästi ymmärrystä elinkeinoeämän tarpeista sekä opetusarjen haasteista, vähemmän ideologista ja pedagogista unelmahöttöä.
Ihan ensimmäisenä kivijalka pitää saada kuntoon, eli ennen ammatillisen koulutuksen aloittamista valmiudet ja motivaatio ammattiin opiskeluun pitää saada kuntoon. Pitäisi hyväksyä se inhimillinen tosiasia että kaikille ei 9 vuotta riitä tarvittavien valmiuksien omaksumiseen. Eli resurssit pitäisi kohdistaa siihen että kun ammatillinen kouluttautuminen alkaa niin realistiset mahdollisuudet sen onnistumiseen on olemassa. Seuraava asia on se että opinto-ohjaus ja oppilasvalinnat pitää saada tarkemmin ohjaavaksi. Taas pitäisi hyväksyä se tosiasia että on ammatteja joihin kaikki ei yksinkertaisesti sovellu vaikka halua olisi kuinka paljon. Esim. itse työskentelen autotekniikan opetuksessa. Mekaanikon kaikki työohjeet on kirjallisia ja usein vielä vieraalla kielellä. Silti yhteishaku syöttää alalle koulutettavaksi henkilöitä joilla on vakavia haasteita luetun ymmärtämisessä. Pahimmillaan tällaiset henkilöt vaarantavat itsensä lisäksi muiden opiskelijoiden turvallisuuden ja sitovat opettajan aikaa kohtuuttoman paljon vaikka heidän työllistyminen alalle tulee olemaan hyvin epätödennäköistä. Tilanne on epäoikeudenmukainen kaikille osapuolille, mutta ei vähiten heille joille olisi opetuksesta kaikkein eniten hyötyä.
Oppivelvollisuuden laajennus pitäisi kohdistaa peruskouluun ja määrittää peruskoulun min tavoitteet oppivelvollisuudeksi, koulun kirjoilla vietetty aika ei saisi olla mikään mittari.
Peruskoulun opinto-ohjaukseen pitäisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän esim. oppilaiden vanhempia ja yritysten edustajia. Tietoa eri ammateista on kaikkien lähellä jos sitä vain kanavoidaan oppilaiden hyödyksi. Yhteishakuun valmistautuminen pitäisi olla peruskoulun viimeisen vuoden päätehtävä! Nyt ollaan huolissaan peruskoulun ja toisen asteen välisistä pudokkaista. Suunnitellulla uudistuksella pudotus siirtyy vain 3 vuotta myöhemmäksi. Uudistuksella viedään loppukin uskottavuus ammatilliselta koulutukselta, kun lisätään tehdasmaista tutkintotehtailua “valmistamalla” ammattilaisia joista ei ole todistuksen nimikkeen mukaiseen työhön.
4 tykkäystä
Kohta 7.
Tässä on syytä miettiä tarkkaan mitä Suomalaisille todellisuudessa tarjotaan ja missä, ja millä ehdoilla kun koko maata ajatellaan. Terveydenhoidossa on pitkään ollut tarjolla yksityisiä palveluja, mutta sektori räjähti uusiin sfääreihin KokoomusKeskustan SoTe Kilpailuvapaus/KokoMaaAsuttuna-Maakuntamalli Hallituksen kaudella. Ihmiselämälle välttämätön Terveydenhoito muuttuikin hallituksen lupauksin avoimeksi hunajapurkiksi ja bisnekseksi. Tämä näkyy hyvin keskuskaupungeissa, kuten Turussa jonne putkahti uusia ´Sairaaloita´ jo lähes joka korttellin satojen miljoonien €urojen etupainotteisin investoinnein, Turun Kupittaalle rakennettu lähemmäs 100 Milj.€uroa kokonaisuutena lähentelevä Pohjola-Sairaala suurimpana yksikkönä … ja vieläpä TYKS:in vieressä. Samaan aikaan taantuvat paikkakunnat kiirehtivät heikkenevien talousnäkymien painamina myymään SoTe-kiinteistöjään pilkkahintaan Terveyskonserneille, jotka sitten hetken exeleitä pyöriteltyään päätyvät siirtämään (Tehostamaan, Keskittämään) ´paranevat´palvelut horisontin takana olevaan kaupunkiin. - Rytinässä unohtui että yksityisille terveyspalveluille ei osoitettu minkäänlaisia Päivystys-, Tehohoito-, Erikoissairaanhoito-, Sairaankuljetus- ym. ym. velvoitteita… - Näin luotiin avoin tarjotin yksityisille investoreille poimia rusinat pullasta ja jättää vaikeat ja pitkäaikaista hoitoa vaativat ryhmät Julkisen Verorahoitetun sektorin rattaisiin pyörimään. Mikä vielä merkityksellistä, on huomioitava että suuret yksityiset konsernit tekevät Terveydellä Bisnestä ja kansainvälisten investorien omistuksessa ovat kansallisesta terveydestä nyhdettävien tuottojen tavoitteet vähintäin +8 -10 %:n luokkaa, kun taas Sairaanhoitopiirien toimintamalli on kerätä rahaa kuluja vastaten. - Suurin vääristymä on piiloitettu esim. Osuuspankin ja Pohjola-Vakuutuksen Sairaalan kaltaiseen labyrinttiin jossa Sairasvakuutettu ohjataan omalle Terveysasemalle, omalle Lääkärille ja tämän lähetteellä edelleen Omaan Sairaalaan. - Myös kaikki muut vakuutusten ottajat ja pankkiasiakkaat osallistuvat näin tämän suhmuroinnin syövereihin nakertaen itse Verojensa kautta ylläpitämäänsä Julkista Terveydenhoitoa. Mehiläisen-Pihlajalinnan tapauksessa takana on myös mm.Lähi-Tapiola vakuutuksineen ja Luxemburgilainen pääomasijoittaja CVC Capital Partners rahastoineen jonne siis kupataan rahaa Suomesta … -Kannattaa tätäkin sektoria miettiä vakavalla mielellä.
5 tykkäystä
Pidän myös kaasua yhtenä liikennepolttoaineena hyvänä. Sitä ei kannata sulkea pois koska se ei ole kenenkään etu.
3 tykkäystä
Yrittäjät
Ottaisin myös ohjelmaan mukaan kuljetusalan nykyisen tilanteen sekä tieinfraan liittyvät asiat kohtaan 3.
Kuljetusala:
Kuljetusala on tällä hetkellä ahdingossa johtuen lähinnä jatkuvista autoiluun liittyvistä hinnankorotuksista sekä kabotaasiliikenteen kasvusta. Mikäli haluamme jatkossakin Suomalaista kuljetuspalvelua, kuljetusalalle pitäisi saada aikaan jonkinlaisia liennytyksiä kohoaviin tieliikenteen maksuihin poistamalla erilaisia veroja sekä laskettava polttoaineen hintaa ammattiliikenteelle. Ainoastaan tavarankuljetus ei ole vaarassa vaan vaarassa on myös julkinen liikenne koskien niin busseja kuin taksejakin. Tällä hetkellä alalta lähtee enemmän työntekijöitä kun uusia on tulossa. Samoin ongelmana on tällä hetkellä kuljetusliikkeiden valvonta, koska työsopimuksia tehdään siten, että se on TES, mutta todellisuus on todellakin erilainen, kuten erilaiset tulospalkkausjärjestelmät. Milloin tarjotaan kilometripalkalla ja milloin ajettujen työtuntien mukaan. On hankalaa saada asianmukaista palkkaa kun kuljettajan työtehtäviin kuuluu paljon erilaisia työtehtäviä ja ajotunnit luo vain 9-10h osaa 15h työpäivästä. Tässä tapauksessa esimerkiksi odotusajat, purut ja lastaukset menevät kuljettajan omaan piikkiin ja ne tehdään talkoilla, tämä koskee erityisesti pitkänmatkan sekä ulkomaanliikennettä. Aika harva kuljetusliike tarjoaa nykyisellään TES:n mukaista tuntipalkkaa johtuen edellä mainitusta kuljetusalan tilanteesta
Tieninfra
Tiestön kunto huononee jatkuvasti johtuen tieinfran kunnossapitoon liittyvien varojen jatkuvasta pienenemisestä suhteessa siihen, millaisessa kunnossa tiestömme on. Syyllisiä ei toki ole pelkästään päätöksentekijät vaan jatkuva esimerkiksi öljyn verojen nosto on tehnyt esimerkiksi asfalttituotannossa sen, että pien määrää vähennetään sekä kivikokoa kasvatetaan joten asfalttiseoksen heikkeneminen joten asfaltin kesto on todella heikko. Syynä tähän on myös monopoliasemassa olevilla asfalttifirmoilla, jotka säästävät tässä maksimoidakseen voitot. Otetaan esimerkiksi naapurimaa Ruotsi, missä tieliikennettä on paljon enemmän kuin suomessa, tiepinnan koostumus on paljon hienojakoisempaa sekä kestää paljon kauemmin kuin Suomalaisten valmistamat tiepinnat.
8. TE-Palvelut
Koulutuksen saanti nykyisellään TE-Toimiston kautta on suhteellisen mahdotonta, ellet ole saanut työpaikalta vakuutta, että tarjoavat töitä jotta valtio kouluttaa. Ongelma on suurin etenkin ammatinvaihtajilla, kuten minäkin olen. Sama ongelma on myös jos haluat nykyiseen ammattiisi lisäkoulutusta. Työvoimapoliittisina koulutuksina tarjotaan täysin turhia koulutuksia, joilla ei jo ammatissa olleille ole mitään hyötyä eivätkä ole olennaisia koulutuksia ammattiin. Ymmärrän tuollaiset " näin haen töitä" kurssit, jos olet ilman ammattia ja muutenkin työnhaku tökkii, mutta halutessasi edetä omassa ammatissa, ei anneta mahdollisuutta siihen tai sitten haluat lisäkoulutusta jotta työhakumahdollisuudet laajenisi. Esimerkiksi kuljetusalalla on tilanne tällä hetkellä se, että jokaiseen työhön tarvitaan jo koulutus ja kortti ( ADR 2 koulutusta, direktiivipäivät, erikoiskuljetukset jne) ennen kuin pääset töihin, työnantajilla ei ole aikaa ja taloudellisia mahdollisuuksia kouluttamiseen vaan he etsivät valmiiksi koulutettuja työntekijöitä, joita ei ole mahdollisuus saada. Työttömänä näitä koulutuksia on vaikeaa käydä omaehtoisena koulutuksena niiden hinnan johdosta. Tällä hetkellä työvoimapolitiikka on täysin kadoksissa TE-toimistolla työvoimaministeriöstä saatujen ohjeiden johdosta.
NATOon esityksessä otettu kielteinen kanta. Maallikolle on kuitenkin olemattomat mahdollisuudet tietää, mitä tehokas maanpuolustus ja itsenäisyyden ylläpitäminen vaatii. Ammattilaisten eli puolustusvoimien ammattitaitoa ja kykyä arvioida pitäisi käyttää vahvasti tätä asiaa käsiteltäessä ja päätöksiä tehdessä. Joku viisas on sanonut, “joka massa on armeija, on parempi, että se on oma”. Puolustuskykyisen armeijan ylläpitäminen maksaa ja yhtenä vaihtoehtona on pidettävä myös NATOa. Milloin se on ajankohtainen, on vaikea päättää, varsinkin maallikolle. On hyvin mahdollista, että sitten kun sitä tarvitaan on jo liian myöhäistä. Olen toiminut puolet aktiivi työiästäni erilaisissa rauhanturva ja kriisinhallinta tehtävissä ja ne ovat antaneet käytännön kokemusta näistä asioista.
Koulukiusaamiseen olisi mielestäni otettava jyrkempi kanta ja puhuttava suoraan väkivallasta, johon osa ryhtyy heikompaan kohtaan. Häiriköt olisi mielestäni poistettava joukosta ja panostettava heidän kuntouttamiseensa, että mahdollisimman pian heillä olisi mahdollisuus palata normaaliin elämään ja ikäistensä pariin. Kaikki eivät valitettavasti pysty siihen. Normaalisti käyttäytyvien elämä ei saa häiriintyä tarpeettomasti häiriöiden takia.
1 tykkäys
Hei
Kokonaisuudessaan varsin onnistunut ohjelma. Lisäisin, kommentoisin muutamaa kohtaa ajatellen nimenomaan kunnallisvaaleja ja kuntavaaleissa esille nousevia, ihmisille tärkeitä juttuja - joita tässä onkin runsaasti jo nyt
Kohta 7) Sote - en aivan päässyt kärryille, mitä tarkoittaa “Valinnanvapaus toteutetaan vaiheittain, siten että ensin koko maan laajuisesti kokeilu tapahtuu sosiaalihuollossa”. Aiemmin samassa kohdassa on sanottu, että sosiaalitoimi jää kuntien vastuulle. Ok - ilmeisesti tarkoitetaan sitä, että kunnat voivat päättää, kuinka järjestävät sosiaalitoimensa. Jos niin ajatellaan, niin lisäisi tähän ihan oman lauseen pitkäaikaissairaista sekä vammaisista/erityistukea tarvitsevista. Tämä kysymys nousee aina esille vaalikentillä ja -keskusteluissa ja esim Rinnekoti Espoossa ja toimijat varmaan muuallakin Suomessa järjestävät jopa omia vaalipaneeleita. Huomioisin nämä ryhmät tässä kohdassa, sillä kuuluvat selkeästi kumpaakin eli sosiaali- ja terveystoimeen.
Kohta 8. Huomioimme erikseen alan ammattilaisten kommentit ja pidämme nykyistä aikataulua liian nopeana. Todella hyvä ottaa esille!
Kohta 9) Lisäisi kaivoslain jälkeen omana kappaleena VESIHUOLTO ja pohtia vielä siihen sopivat tekstit. Vesihuolto, jos mikä on kunnanpäättäjien hommaa ja nousee vielä isoksi kysymykseksi. Ettei jouduta samaan tilanteeseen missä olemme Carunan kanssa sähkönsiirtohinnoissa. Aikoinaanhan tämä iso pyörä lähti liikkeelle Espoon sähkön myynnistä EONille, joka sitten myytiin/fuusioitui isommaksi ryppääksi ja nyt ollaan siinä missä kukaan suomalainen ja erityisesti omakotiasuja - tai mökkiläinen ei haluaisi olla.
Kuntapäättäjät joutuvat pohtimaan mistä rahat kunnallisen vesijohtoverkoston korjauksiin jne, joten houkutus myydä edelleen ja argumentoida, “ettei omistaminen kuulu kunnan tehtäviin” - on ehkä voimakas. Mutta helpotusta se tuo vain hetkellisesti. t.Anne
Maatalous aiheuttaa vesistöihin fosfori- ja typpikuormitusta. “Suomen osuus Itämeren kuormituksesta on 10 % fosforista ja 11 % typestä. Maatalouden osuus ihmistoiminnasta peräisin olevasta fosforikuormituksesta on arvioitu olevan Suomessa noin 59,2 % ja typpikuormituksesta noin 49,8 % v. 2016” Lähde: MMM 7.4.2020 Vesistöt - Maa- ja metsätalousministeriö. Ongelma on hitaasti pienentynyt, joskin sen vaikutus vesistöjen rehevöitymiseen ja happikatoon on edelleen merkittävä.
Lisäksi tulisi huomioida muiden tekijöiden ja haitallisten aineiden vaikutus vesistöjen tilaan. Kadmiumin, lyijyn, nikkelin ym. päästöt vaikuttavat haitallisesti merialueiden eliö- ja kasvikantoihin. Kaupunkien edustoilla näkyvät teollisen toiminnan, jätevesien puhdistuslaitosten kapasiteetin loppuminen (-> ylijuoksutukset), kaupunkialueelta kuormatun lumen kaataminen mereen, ym. Linkki: paikkatieto.ymparisto.fi/vesikarttaviewers/
Ympäristölupien myöntäminen on melko mutkatonta, YVA-menettelyn soveltaminen harvinaista. Vakuudet hyvinkin pahoja ja pysyviä vaurioita aiheuttavalle toiminnalle ovat haittoihin nähden erittäin vaatimattomia (10.000 eur - 20.000 eur) joten puhdistamistoimet, milloin edes mahdollisia, jäävät verovaroin kustannettaviksi. Näin esimerkiksi kaivosten osalta, jota tässä ohjelmassa onkin toisaalla käsitelty erittäin hyvin. Keppiä: vesistöjä pilaavan toiminnan merkittävästi nykyistä suuremmat vakuudet, suodattamattomien ja puhdistamattomien päästöjen sanktiointi. Porkkanaa: ympäristöinvestointien nykyistä suopeampi verotuskohtelu, suorat tuet sekä esim. Business Finland’in avustusten ja lainojen edellytyksenä tuotannollisen toiminnan yritysten ympäristötaseen kehittäminen ja kehittyminen puhtaampaan suuntaan. Näin myös maataloustukien osalla.
Tässä kappaleessa voisi siis ottaa kokonaisvaltaisesti esille esim. “maatalouden ja kaiken tuotannollisen toiminnan sekä yhdyskuntatekniikan puutteiden aiheuttamat päästöt vesistöihin”.
2 tykkäystä