Kaikki elintarvikepakkaukset pantillisiksi Suomessa
Lasipullojen kierrätys aloitettiin edistyksellisesti 50-luvulla. silloin Lasipullot pestiin ja uudelleentäytettiin.
Kovan keskustelun jälkeen -96 alumiinitölkkien kierrätys alkoi.
Uudelleen täytettävät juomapullot otettiin käyttöön 80-luvulla ja ne poistuivat käytöstä vuonna 2008.
Vuonna 2008 perustettiin kierrätettävien PET-muovipullojen palautusjärjestelmä.
Kaiken lasin kierrätys aloitettiin vuonna 2011.
Palautettujen muovipullojen ja alumiinitölkkien kierrätys kestää noin 2 kuukautta, jonka jälkeen ne ovat uudelleen samassa käytössä. Kaikki prosessointi tapahtuu keski-Euroopassa.
Juomapullojen, sekä lasi- että muovipullojen kierrätys toimii Suomessa erinomaisesti. Siksi kaikkien elintarvikepakkausten tulisi olla panttillisia. Käytäntöllä velvottaisiin elintarviketeollisuutta käyttämään kierrätettäviä materiaaleja ja pakkausteollisuutta kehittämään uusia perempia pakkausmateriaaleja jotka olisivat leimattu ko teollisuudenalaan.
Kierrätettävien pakkausmäärien lisääntyessä voisi niiden prosessointi mahdollistaa uutta yritystoimintaa Suomessa, jolloin pitkät kuljetusmatkat jäisivät historiaan.
Kuntien ja kaupunkien talouden kasvun jarruina ovat tehoton päätöksenteko ja kallis hallintojen tyhjäkäynti. Kuntatyö on eri tutkimusten mukaan kalliimpaa ja tehottomampaa kuin yksityisellä sektorilla. Tällöin kustannukset ovat myös kilpailuhaitta julkisten palveluiden kilpailuttamisessa. Nostaisin puolueohjelmaan myös tätä seikkaa, että kuntatyötä altistettaisiin enemmän vapaalle kilpailulle yksityisen sektorin kanssa. Edellyttää rohkeata byrokratian karsimista ja kuntatyöntekijöiden työehtojen ja saavutettujen etujen heikentämistä.
3. Palautetaan yrittäjyys kunniaan
Yrittäjien arvonlisäveron alarajan nostoa 50 000 euroon olisi syytä pohtia, jolloin kynnys yrittämiseen madaltuisi ja edesauttaisi työllistymistä.
Kohdassa 9 käsiteltyä liikenne-osuutta muokkaisin hieman. Ylipäätään en pidä järkevänä, että poliittiset ohjelmat, lakien työstäminen yms. olisi mitenkään teknologiariippuvaista. Luonnoksessa mainitaan liikenteen sähköistäminen ja vedyn käyttö. Nykyisin Suomessa on bio/maakaasun tankkausasemaverkosto rakentumassa ja erityisesti biokaasun käyttö liikennepolttoaineena on päästöjen hillitsemisen kannalta erittäin tehokasta, vaikkakaan se ei sovellu ihan jokaisen kulkupelin käyttöön. Silti en menisi mainitsemaan edes biokaasua tällaisessa ohjelmassa, vaan tekstiin pitäisi muotoilla jotenkin “päästöttömät teknologiat” tai “uusiutuvat energianlähteet”. Tämä sen vuoksi, ettei liiaksi hirttäydyttäisi poliittisesti johonkin tiettyyn teknologiaan ja sitten vahingossa pyllistettäisiin jollekin toiselle päästöjä hillitsevälle teknologialle. Tai ainakin leimaudutaan jonkin tietyn teknologian kannattajaksi. Erilaisia ilmastonmuutosta hillitseviä teknologioita on maailma pullollaan ja lisää tulee koko ajan. Säädökset eivät saisi olla jarruna teknologian kehitykselle ja jos jokaista yksittäistä teknologiaa käsitellään nimeltä mainiten ja yksityiskohtaisesti teknologiaan pureutuen, silloin käy niin, että politiikka ja säädökset tulevat jälkijunassa - kun eivät varmasti ole ainakaan edellä - ja toimivat tehokkaana tulppana teknologioiden markkinoille pääsyä haitaten.
Uskoisin että suomi voisi tulla ajassa onnistuakin hiilineutraaliksi vuoteen 2035. tämä jää vähän ihmetyttää miksi Suome Ruotsi vertailu. Otin kopion tekstistä: Liike ei tue Suomen hallituksen nykyistä suunnitelmaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä, koska tavoite ei ole realistinen. Tavoite ei perustu kattaviin vaikutusarviointeihin kansantalouteen tai yksilöön kohdistuvista vaikutuksista. Tavoitetta ei myöskään tarkistettu hiilinielujen laskennassa tapahtuneen merkittävän virheen jälkeen. Selvästi muita maita nopeampi tavoiteaikataulu tulisi maksamaan Suomelle ja suomalaisille huomattavasti muita enemmän, koska teknologinen kehitys, joka on hiilineutraliuden ja elinvoimaisen yhteiskunnan yhteensovittamisen edellytys, on vielä alkuvaiheessa monella saralla. Liike asettaa Suomen hiilineutraaliuden tavoitteeksi Ruotsin tapaan vuoden 2045. Mutta tämä on muuten hyvä kokonaisuudeltaan ja kyllä tämän voi hyvin tälläin kin laittaa. Mikä se olisi hyvä vuosiluku milloin Suomi olisi hiilineutraali saavuttanut olisiko se vuona 2040 ehkä on reallistisestinen,mutta ei pidä katsoa miten muut maat ovat sen rajan asentaneet vaan meidä pitää tehdä oma ja kotso että se olisi hyvin mahdollisesti Suomessa toteutettavissa oleva aika.
Lapsista ja nuorista puhuttaessa on otettu vain pieniä osa-alueita, laajempi lastensuojelu puuttuu. Erityisesti sijaisperheiden tilanne on hankala (toimimme sijaisperheenä). Lapset ja sijaisperheet ovat sosiaalityöntekijöiden armoilla, ja heitä riittää moneen junaan. Myös kuntien suhtautuminen (taloudellisesti) sijaisperheitä kohtaan vaihtelee erittäin paljon ympäri maata. Sijaisperheiden toimiminen toimeksiantosopimuksilla asettaa perheet “yrittäjän” asemaan, ilman työttömyyskassan mahdollisuutta, eikä heillä ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa palvelunsa hinnoitteluun tai siihen kuinka monta lasta (asiakasta) heillä on, vaan kaikki menee sosiaalityöntekijöiden päätösten mukaan. Mikäli välit sosiaalityöntekijään menevät poikki, on perheellä suuri vaara jäädä tyhjän päälle, kun lapset siirretään muualle.
Mielestäni tilanne vaatii maan kattavaa ohjeistusta, jotta sijaisperheiden elämään saadaan lisää turvaa. Ehkäpä sitä kautta mukaan saataisi lisää perheitäkin ja voitaisi vähentää kalliita laitospaikkoja.
Se on tämän hetkisistä tekniikoista ympäristöystävällisin ja soveliain suurelle osalle Suomalaisten liikkumistarpeita. Suomessa henkilöautojen arvon on keskimäärin hieman yli 3000€, eli valtava määrä ihmisiä kulkee töissä muutaman satasen autoilla. Sähköautojen materiaalien kierrätysarvo tulee pitämään käytettyjen sähköautojen arvon sellaisena että hyvin suuri osa Suomalaisista ei kykene niitä ikinä ostamaan.
Imusarjasuihkutteisen besa-auton kaasukonversion materiaalikustannukset on muutamia satasia isommalla volyymilla.
Se on ihan sama vaikka autovero siirrettäisiin pottoaineisiin tai kilometriperusteiseksi, matalapalkka-aloilla työskenteleville uusi auto on joka tapauksessa ulottumattomissa.
Se että me on paikattu leväperäistä taloudenpitoa vuosikymmeniä liikkumisen verotuksella on ajanut meidät sellaiseen umpikujaan josta ulospääseminen vaatisi niin rajuja verouudistuksia että siihen tuskin yhteistymmärrystä koskaan löytyy. Liikkumisen 9 miljardin verotus on yksinkertaisesti riippakivi joka estää kaikki vähänkään järkevät liikkumisen uudistukset.
Oppivelvollisuuden pidentäminen tulisi tehdä siten, että nuorille on mahdollisuus luoda oppisopimuksen kautta koulutusta, mutta myös työtä. Yritykset voisivat kouluttaa uutta työvoimaa ja mahdollisesti myös alan jatkajia. Koulutus olisi myös houkuttelevampaa kun opiskelija voi olla töissä ja tienata myös palkkaa.
Niille nuorille, joille oppilaitos oppiminen on vaihtoehto, voisi koulutus olla enemmän työpajatoimintaista. Esim. kylmäasennusala tarvitsee tekijöitä, näihin töihin tarvitaan sähkö-automaatiopuolen osaajia, mutta myös putkiasentaja taustaisia. Tälläisille aloille työpajatoiminta voisi antaa mahdollisuuden kehittää osaamista, mutta antaa myös mahdollisuuden miettiä, mitä tulevaisuudelta toivoisi.
Kirkollisveropakko pois yrityksiltä. Yritys ei saa kirkollisverosta mitään vastinetta.
Ay-maksujen välitysvelvoite pois yrityksen vastuulta. Jokainen voi kuulua mihin tahansa yhdistykseen ja hoitaa maksuvelvoitteensa itse. Yritys ei saa tästä velvoitteesta mitään vastinetta.
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on byrokraattisesti iso prosessi. Pelkästään lakisääteisten vakuutusmaksujen osalta joudut tekememään sopimuksia vakuutusyhtiöiden kanssa. Yksinyritäjän ongelma on se että jos tarvitset ns. kiireapua ei onnistu muuten kuin ostamalla ulkoista palvelua “alihankintaa” Työntekijä välitys firmalta tai kevytyrittäjältä. Tämä kuitenkin on huomattavasti kalliimpaa kuin oman työntekijän pakkaaminen ja täten ei tue yrityksen kasvua. mutta koska suurin osa maksuista on lakisääteisiä ei pitäisi olla kovin mutkikas prosessi rakentaa sellaista systeemiä jos palkkaat kiireavun maksat tekijälle palkan, verottajalle veron, TÄMÄ! eläke ja työtömyys lakisääteiset maksut vaikka valtion määrämälle vakuutusyhtiö tilille (HUOM ei erillistä vakuutus sopimusta).
Tuohon maksuaikasääntöihin olen täysin samaa mieltä. ymmärrän sen isoissa kaupoissa ja isojen toimijoiden kesken. muuuta en ymmärrä kun isot tahot esim, Nestle käyttävät 60 pv netto maksu politiikkaa, kiva tehdä 500 € lasku ja odotat 2 kk että saat rahat, sitä ennen olet jo joutunut maksamaan Alv:t joisain tapauksissa esim. ostettuja paino tuoteita yms. eli pienyrittäjä toimii isojen yritysyten rahoittajana vasten tahtoaan. Usein esitetty “jollet suostu kyseiseen järjestelmään hommasi loppuvat täällä”. Olisi kiva nähdä pomojen ilmeitä kun niille sanottaisiin saat palkkasi muuten 3 kk päästä.
minun mielestä pitäisi säätä laki jossa alle 5 000 € laskussa saa olla maksimissaan 30 pv netto, isommissa kaupoissa voidaan sopia erikseen.
Hyvää virtaa ja näkemyksiä Oona. Varmasti olette kaikki törmänneet Suomen ja Sveitsin julkisen viranhaltijoiden suhdelukuun . Sveitsi +8 milj asukasta 265k viranhaltijaa ja Suomi 5.5milj asukasta 760k jos oikein - niin todella merkittävä asia ja hyvä kysymys voimmeko näin jatkaa. Yrittäjyys - kun fakta taitaa olla että 75% Suomen yrityksistä työllistää 1-3 henkilöä ja yksinyrittäjien määrä kasvaa pidän tätä erittiäin tärkeänä NYT agendana. Jos kaikki yritykset ja yrittäjät rohkaistaan ja incentivoidaan miettimään miten voi palkata yhden lisää sen sijaan että miten pääsee yhdestä eroon - voidaan tuloksia odottaa.
Nuuska asian jättäisin myös sivuun ja keskittyisin mieluummin ravintoloiden roolin vahvistamiseen tarjoiluissa jossa kuitenkin valvottua j a vähentämään verottomien nautintoaineiden omaa maahantuontia ja sallimaan etämyynnin kotimaisille toimijoille myös. Viiten Alko monopoliin ja sen suojeluun.
Työperäinen maahanmuutto pitää priorisoida ja 10 vuoden kansalaisuus peruste pitää olla joustavampi - muuten se ei luo Suomesta monimuotoista. 5 vuotta minustakin hyvin kohtuullinen ajatus.
Ilmasto ja ympäristö ehdottomasti prioriteetti mutta tämän hetkiset tavoitteet ovat usein liian kunnianhimoiset ja Suomi voi mainiosti olla edelläkävijä ja samalla seurata realismia. Itse lentoliikenteen asiantuntijana esim nyt LVM ja hallitus valmistelee 30 % vaatimusta SAF - Sustainable Aviation Fuel käytön vaatimusta. SAF on tällähetkellä 5 kertaa kallimmpaa kuin normaali polttoaine ja sitä pystytään optimaalisesti tuottamaan vain n 3 % tarpeesta. Lentoliikenne tuottaa 2-3 % hiilidioksidi päästöistä mutta sille asetetaan täysin kohtuuttomasti painetta. Suomi voi tätä ajaessaan vaarantaa Suomen viennin toimintaedellytykset.
Kaivoslaki pitää saada kuntoon - täysin samaa mieltä. Suomen oma jalostusarvo pitää nostaa ja toimialan työllistävä vaikutus marginaalinen. Yksi keskisuuri hotelliyritys työllistää saman verran kuin yksi kaivos.
PS. Malmi Seuraan samoin suurella ihmetyksellä yhä tätä painetta rakentaa alue. Päätös pitäisi peruuttaa ja arvioida uudelleen. Malmin lentoaseman rooli kriisitilanteessa on jäänyt täysin huomioimatta - ja myös se että pienlentoliikenne muuttuu nopeasti sähköiseksi ja sen ympäristövaikutukset sen mukana. Jotenkin asiaa tuntuu ohjaavan " Kun kerran näin on päätetty " mantra. Asia pitää saad a uudelleen arviointiin.
Ei huono, kaikista yksityiskohdista en ole pilkulleen samaa mieltä, mutta kokonaisuuden voin helposti allekirjoittaa. Koulutusosioon nostaisin peruskoulun minimi kriteeristön ja oppisopimuskoulutuksen kuten useissa kommenteissa on mainittu.
Kaikki puolueohjelmassa on melkein mieleni mukaista. Raha ei kuitenkaan ole aina tärkein. Hoitajana olen nähnyt minkäaista tuhoa nuuska tekee ikenissä ja aiheuttaa suusyöpää, joten en voi kannattaa sitä. Jos enemmistö on sitä mieltä, niin myönnyn enemmistön mielipiteeseen, tosin pitkin hampain. Kannabiksen tuloa en kannata, joten pystymme vastustamaan valtavaa lobbausta, niin hyvä. Tupakkayhtiöt yrittävät saada tuotot entisiin lukemiin. Opiskelu kannattaa, mutta pakolla ei kukaan opi. Pitäis olla eri vaihtoehtoja jokaisen oppimiskyvyn mukaan, jotta syrjäytymistä ei tapahtuisi. Nyt täytyy seurata miten pohjanmaalla hälytysnappi alkaa toimia koulukiusaustapauksissa. Koulukiusaamisen aisoihin saaminen olisi saavutus, jolla tehtäis historiaa. Hyviä asioita Liikkeen puolueohjelmassa.
Oppimivelvollisuuden nostoa kannatan asiantuntijoiden/opettajien aikataulun mukaisesti viivästetysti viimeistään 2022 syksyllä alkavaksi.
Arto.Olen täysin samaa mieltä siitä, että pelkkä oppivelvollisuusiän nosto ei riitä. Ongelmat alkavat usein kasaantua jo esiopetuksesta. Yhdeksännellä luokalla on mahdotonta odottaa ihmeitä, jos nuorta ei ole tuettu riittävästi aiemmin.Suomessa on käytössä kolmiportainen oppilaan oppimisen tuen tarpeen arviointiasteikko
1.yleinen tuki
2.tehostettu tuki
3 erityinen tuki
Oppilaan oppimisenhaasteet tunnistetaan ajoissa, mutta kuntien perusopetukseen resurssoimat tukipalvelut eivät ole riittäviä suhteessa tuen tarpeeseen.Tämä on se ydinongelma.
Sen vuoksi ehdottaisin ,että ohjelman kohtaan 8. lisättäisiin tavoitteeksi
Perusopetuksen kaikilla(1-9) luokkatasoilla oppilaita tuetaan riittävästi ja arvioidun tuen tarpeen vaatimalla tavalla. Tukipalveluihin kuten tukiopetus,osa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut osoitetaan (kunnissa) riittävästi resursseja, jotta lasten ja nuorten oppimisvaikeudet eivät johda myöhempään syrjäytymiseen.
Siinä missä puolustusvoimat ovat kenties asiantuntijoita mitä suomen puolustettavuuteen tulee, he eivät ole asiantuntijoita poliittisten suhteiden hallinnassa. Jos lähdetään sille linjalle että armeija päättää miten on natokysymyksen laita, päädytään kenties vähitellen tilanteeseen, jossa asiantuntijat päättävät, eikä kansaa tarvitse kuunnella ollenkaan. Suomen valtio on kuitenkin lähes yhtä kuin suomen kansa, sillä ilman kansaa emme tarvitse valtiotakaan, joten nämä asiat eivät ole niin yksinkertaisia ja kansalaisilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa. Niinpä ideaalitilanteessa kansanäänestykseen osallistuminen vaatisi sen, että äänestäjä velvoitetaan lukemaan/katsomaan asiantuntijoiden kirjoittamat/videoimat PUOLUEETTOMAT puolesta -ja vastaan -argumentit ja tekemään OMAN päätöksensä sen pohjalta.
Julkisen sektorin rakennetta pitäisi myös keventää osana talouden vakauttamis/tehostamistoimia. Ymmärtääkseni Suomessa on raskain julkinen sektori kaikkine välimallin pomoineen. Tämä järjestelmä tekee päätöksentekoprosessista hitaan ja kalliin. Lisäksi se osittain ruokkii piilokorruptiota, koska oman edun tavoittelu on liian helppoa.
NATO kysymykseen oma kantani on puolesta. Mä uskon, että liittoutumalla saavutetaan suuret edut esim. puolustusvälinehankinnoissa. Jo nyt käytännössä kaikki Länsi-Euroopan maat kuuluvat NATOon ja jos Suomi ainoana jää alueen reunalle yksin, ovat riskit suuret.
Tähän aiheeseen liittyen lisäisin sen, että me EMME tarvitse muovikasseja mihinkään. Korkeintaan pienet biohajoavat hedelmiä varten ehkä. Satavarmasti pärjäisimme ilman niitä kun niitä ei olisi, olisi aina mukana kangaskassi ja varalla autossa toinen. Muovi on luonnon kannalta erittäin hankala materiaali.
Hiilinielut ja ravinnekierrätys maataloudessa.Ravinnekierrätys jättää maataloustuet kotimaahan. Ilman hiilen sitomista maaperään ei ilmaston lämpenemistä voida estää pelkillä päästövähennyksillä. Samalla tuetaan biodiversiteettiä ja vesistöjen tilaa. Eli tuetaan Ranskan neljän promillen aloitetta vuodelta 2015.
Eutanasian salliminen tulisi nostaa mukaan ohjelmaan.
Sen kieltäminen on niitä jäänteitä, joita 2020 luvulla ei tulisi olla.
Kansalaisilla tulisi olla oikeus päättää omasta kohtalostaan ennakoima.
v.2016 tehdyssä kyselyssä 73% kansalaisitsa kannatti sitä ja vain 14% vastusti. Eli kysymys on siitä, miten yksilöä arvostetaan ja hänen päätöstään kunnioitetaan.
" Keskeinen peruste eutanasian sallimisen puolesta on moniin kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin kirjattu oikeus elämään . Säädöstä tulkitaan niin, että ihmisyksilölle kuuluu oikeus päättää omasta elämästään. Tähän liittyy ajatus, jonka mukaan ihmisellä on oikeus päättää, milloin hän kokee kärsimyksen liian suureksi. Mutta ihmisoikeusasiakirjoissa ei kuitenkaan vedetä johtopäätöstä, että silti ihmisellä olisi oikeus päättää omasta kuolemastaan tai saada kuolinapua"