Hei kaikki – mahtavaa saada olla mukana vaikuttamassa puolueen poliittiseen ohjelmaan tässä vaiheessa!
Huom: Kommentoin näitä nyt rakentavasti kansalaisen roolissa, sillä minulla ei ole tässä vaiheessa tarpeeksi tutkittua tietoa, jonka pohjalta voisin asioita ’poliittisesti korrektisti’ kommentoida. Sisältää kaikki tyhmätkin kysymykset. 
Tässä omat erittäin kiteytetyt kommenttini (as if), toivottavasti näistä on jotakin hyötyä ja saamme aikaan hyvää keskustelua. 
1. Liike muuttaa tapaa, jolla politiikkaa tehdään
”Politiikan tulee 2000-luvulla olla avointa ja selkeää.”
– Samaa mieltä, olisiko tähän konkreettisia esimerkkejä, miten se voidaan toteuttaa? Teknologian kehitys on monelle vieras tai lavea käsite.
– Mikä strategia kansalaisten joukkoistamiseen koskien Nettiparlamenttia on tässä vaiheessa ja miten jäsenet sekä ehdokkaat voivat siihen vaikuttaa?
2. Talous kasvuun rohkeilla uudistuksilla
“Liike ajaa yritystukien uudistusta, jossa tukia karsitaan huomattavasti, ja jossa jäljelle jäävät resurssit suunnataan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja innovaatioiden tukemiseen.”
– Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti ja minkä kokoisiin/tuottoisiin yrityksiin nämä realiteetit kohdistuvat? Ettei herätetä turhia mielikuvia, etenkään mikroyrittäjille. Tällä hetkellähän aloittelevat yrittäjät voivat saada esim. sekä starttirahaa että palkkatukea. Itse sain starttirahaa peräti 3 kertaa putkeen noin kymmenen vuotta sitten, joka oli harvinaista jo silloin, sekä palkkatukea ensimmäiselle työntekijälleni 2 v. ajan. Nämä mahdollistivat oman yrittäjyyteni alkutaipaleen.
“Tasapaino saadaan aikaan lisäämällä työn määrää, edistämällä investointeja ja tehostamalla julkista sektoria.”
– Tämä lause olisi hyvä konkretisoida tarkemmin.
“Ulosoton suojaosuuden nostoa 900 euroon kuukaudessa”
– Mitä tämä tarkoittaa? Suojaako tämä velallista, vai pahentaako se velallisen tilannetta? (Lainattu: Ulosottovelalliselle jätettävä niin sanottu suojaosuus on vuoden 2020 alusta 22,63 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,12 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.16.7.2020)
– Usein velallisen ’syyt’ päätyä ulosottoon ovat melko inhimillisiä ja niistä voi onneksi sopia, kunhan itse aktiivisesti ottaa tahoihin yhteyttä ja pitää henkilökohtaisesti sovitusta sopimuksesta kiinni. Sen sijaan laiminlyönnit tämän osalta ovat tietysti eri asia. Tässäkin olisi varmasti parasta soveltaa sopimusta eri tasoilla – suora kommunikaatio vs. välinpitämättömyys. Esim. se, että ihmisten tietäisivät, että yhteydenotto on paras tapa ratkoa asia, eikä lakaista sitä maton alle pelon vuoksi, voisi varmasti edesauttaa monia jaksamisen ja motivaation osalta (koska Suomessa on niin vahva häpeä ja stigmatisointi tähän liittyen). Itselläni ei ole merkintöjä omissa, saati yritykseni luottotiedoissa, mutta kokemusta on perintälaskuista ja olen erityisen ärtynyt siihen tosiasiaan, että hetkellisesti maksukyvyttömät maksavat jokaisesta asiasta kovimman hinnan perintäkulujen myötä. Etenkin pienet yritykset. Siksi tulisi olla selvää, että niin kauan kuin kommunikaatio pysyy yllä, on mahdollisuus hoitaa velat ilman kohtuuttomia lisäkuluja. Ja 7 päivän lisämaksuaika ei yleensä näissä tilanteissa riitä – sen sijaan sovitut asiat ja luottamus ovat tärkeimmässä roolissa.
– Samaa mieltä siitä, että kun maksut on hoidettu, tulee merkintä poistaa rekisteristä heti. Mikäli toistuvia laiminlyöntejä syntyy, voidaan menetellä sovelletulla tavalla.
”Liike ajaa nuuskan myynnin laillistamista, jne.”
– Onko tämä tärkeä pitää mukana puolueohjelmassa? Itse en käytä tupakkatuotteita (vaikka olen joskus käyttänyt) ja mietin, onko aidosti järkevää panostaa tähän asiaan valtuustossa työtunteja? Samalla voin todeta, että niin kauan, kun tupakkaa ja nikotiinikorvikkeita myydään laillisesti Suomessa, tulee tämän olla samalla viivalla niiden kanssa. Nuuska on pääasiassa haitallista itse käyttäjälle, toisin kuin tupakointi. Lisäksi nikotiinikorvikkeet ovat lääkeyhtiöiden puhdasta rahastusta.
3. Palautetaan yrittäjyys kunniaan
“Perustelu tälle on se, että koko 2000-luvun ajan pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet niitä, joihin uudet työpaikat ovat syntyneet.”
– Onko tälle väitteelle olemassa jokin tutkimus tai muu lähde, johon voidaan viitata?
”Konkurssilainsäädäntöä on uudistettava siten, että rehellisen yrittäjän uusi alku on mahdollinen.”
– En ole itse konkurssia kohdannut, mutta tämä on ihan äärimmäisen tärkeä asia – jos toistakymmentä vuotta elää yrittäjänä ja työllistää muita, on ehdottomasti väärin, ettei saisi koskaan elämänsä aikana epäonnistua, koota itsensä ja yrittää uudestaan. Näissäkin voisi varmasti olla joitain reunaehtoja, kunhan ei mene turhan byrokraattiseksi. Häpeä ei ole hyväksi liiketaloudellemme, eikä henkisesti yhdellekään veronmaksajalle.
”Yritysten mahdollisuuksia investoida Suomeen tulee lisätä. Tätä tulee tukea verottamalla yrityksen tuloksesta puolet vasta investointien jälkeen.”
– Tarkoitetaanko tällä vertauksena Eestin mallia, jossa tuloksesta ei makseta veroa, ennen kuin se maksetaan tililtä esim. osinkoina tms.? Se, että pk-yritykset Suomessa tähtäävät niin sanottuun ’nollatulokseen’ tuloveron takia, ei todellakaan kannusta menestykseen ja sitä kautta kasvuun.
4. Herätys, Suomessa on korruptiota!
– Täysin samaa mieltä ay-liikkeiden verotuksesta sekä niin S-ryhmän kuin Keskon monopolista. Nämä jätit maksavat työntekijöilleen vielä lisäksi niin alhaista palkkaa, että monet ovat sitä kautta oikeutettuja saamaan Kelalta esim. asumistukea. Eli veronmaksajat maksavat osittain näiden yhtiöiden voitot. Ei ole reilu peli.
5. Maahanmuuttoa työ edellä
”Suomen kansalaisuuden saa liian helposti. Kansalaisuutta tulisi saada hakea vasta 10 vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen.”
– Miksi 10 vuotta? Meille keski-ikäisille 10 vuotta menee silmänräpäyksessä, mutta nuoremmalle ihmiselle nykyisessä, sosiaalisen median määrittämässä tahdissa se on ikuisuus, johon kukaan ei jaksa motivoitua tänä päivänä – etenkään esim. oppimaan suomen kieltä. Sama kuin ulosoton ’musta lista’, josta ei ole ulospääsyä (huomauttakaa toki, mikäli tietoni ovat vanhentuneet tämän osalta). Itse olen nämä väistänyt, mutta hetkittäin yli 10 vuoden yrittäjyyden aikana on kyllä ollut muutama juoksueste edessä. 
Mielestäni 5 v. on tarpeeksi pitkä aika asua Suomessa – sen sijaan kriteerit kansalaisuudelle voisivat olla tiukemmat. Tai aikarajaa voisi soveltaa asteittain, riippuen siitä, onko maahan tullut henkilö sopeutunut tietyin kriteerein. Siinä olisi motivaatiota jokaiselle asiantuntijalle, joka muuttaa työn perässä Suomeen. Totuus on kuitenkin se, että moni ”super catch” muuttaa Suomeen työllistyäkseen parisuhteen tai perheen takia, ei upeiden sääolosuhteiden vuoksi. Se, etteivät he pääse sosiaaliturvan piiriin noin pitkään aikaan, on mielestäni epäoikeudenmukaista, sikäli että hoitavat hommansa ja täyttävät asetetut kriteerit.
Ja ihan pieni kevennys: Kotouttamisstrategia, voisiko tähän lisätä sellaisen pienen ’peruskaamos-oppaan’, jotta tänne tulevat aidosti sisäistävät sen, mikä on meille jo sisäänrakennettu geeneissä – eli että 8 kk pimeyttä vuodessa on ihan OK. Joku ehkä jättäisi väliin, jollei ole todella kovat palkkaneuvottelut kyseessä. 
Alleviivaten, että jokaista aidosti turvaa hakevaa on mielestäni velvollisuus auttaa. Sen sijaan pitäisi saada enemmän omia resursseja asiantuntijoiden roolissa, jotka voivat erottaa ns. ’onnenonkijat’ ja pahantekijät näistä.
6. Suomi aktiivisena osana kansainvälistä yhteisöä
– Mitkä ovat tutkittuun tietoon nojaten tärkeimmät argumentit EU-vastaiselle näkemykselle? Näihin joudutaan varmasti vielä monesti vastaamaan.
7. Sosiaali- ja terveydenhuolto
”Sairaanhoitopiireihin tulee vaalit ja myöhemmin verotusoikeus.” sekä ”Tämä antaa asiakkaalle vapauden valita julkisen ja yksityisen lääkäriaseman välillä.”
– Tätä en täysin ymmärtänyt – tarkoittaako tämä sitä, että kansalainen voi ilman henkilökohtaista sairausvakuutusta mennä myös yksityiselle tarvittaessa tai lähetteen kera?
”Liike tukee paremmin saatavilla olevia mielenterveyspalveluita terapiatakuun avulla. Kun mieli järkkyy, on tärkeää, että apu on saatavilla helposti ja nopeasti. Tämä on yksilön ja yhteiskunnan etu. Terapiatakuulla vaikuttavaksi todetut psykoterapeuttiset hoidot kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon julkisesti rahoitettuihin palveluihin.”
– Erittäin tärkeää, etenkin tämän vuoden jälkeen. Sen sijaan olisi myös tärkeää tietää, ovatko vakuutusyhtiöt mukana tässä lakisääteisesti – sillä kukaan yrittäjä ei tällä hetkellä voi astella uupumuksen rajoilla hoidettavaksi, ilman kalliita voimassa olevia vapaaehtoisia vakuutuksia, jos toiveissa vielä jonain taloudellisesti paremmassa tilanteessa on vakuuttaa itsensä uudestaan.
8. Koulutus ja nuoret
– Tämä on oleellisin ja tärkein sijoitus yhteiskuntaamme. Sanoja ’kiusaaminen’ ja ’väkivalta’ täytyy käyttää niitä tarkoittavilla tavoilla.
– Myös kyberturvallisuus, koskien alaikäisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä internetissä tulisi ottaa suurennuslasin alle – mitä konkreettisia ratkaisuja Helsinki voi tarjota opettajille, vanhemmille ja alaikäisille ennaltaehkäisevästi?
”Tulevaisuudessa työviikko voisi olla hyvin nelipäiväinen ja viides päivä olisi tarkoitettu koulutukselle.”
– Ehdottomasti näin, paitsi työntekijöille hyveellinen myös toimiva ja varmasti tehokas malli!
9. Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen hillintä kulkevat käsi kädessä
– Erittäin tärkeää, että Liike ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan ja että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Itse suhtaudun negatiivisesti ydinvoimaan energiamuotona ja kannatan uusiutuvan energian varastointia – mutta kuulen tästä mieluusti lisää.
– En myöskään missään nimessä kannata autoilun rajoittamista ruuhkamaksuin ja polttoaineen verotusta tai parkkisakkoja nostamalla – tälle tulee löytyä jokin parempi ratkaisu.
”Suomeen tarvitaan niin pian kuin mahdollista uusi kaivoslaki.”
– Kyllä, ehdottomasti juuri näin!
”Hiilineutraalin yhteiskunnan tavoite ei saa perustua ainoastaan poliittiseen päätökseen, vaan sen pitää perustua kattaviin vaikutusarvioihin ja realistisiin arvioihin, mikä on mahdollista elinvoimaisen yhteiskunnan turvaamiseksi.”
– Tämä on kaunis ajatus, kunhan se ei tarkoita sitä, että taloudellisia tavoitteita voidaan ajaa yhteiskunnan turvaamiseksi ilmaston suojelun kustannuksella.
10. Yksilöllä on vapauksia, oikeuksia ja vastuita
– Hieno puheenvuoro. Miten tähän saisi empaattisesti sisällytettyä sen, että yrittäjähenkisyys puuttuu käytännössä kokonaan nykyisestä peruskoulutuksesta ja toisen asteen koulutuksesta? Jos kansalainen (onnellisesti) päätyy työelämään, ei yrityshenkisyyteen myöskään yrityksien sisällä juuri kannusteta. Tämä johtaa siihen, etteivät työntekijät tiedä tai ymmärrä, miten yhteiskunta taloudellisesti toimii. Heidän on siten vaikeampi osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja pyörittämiseen, koska niin luulevat tekevänsä, kun maksavat palkastaan veroa. Halua olisi varmasti monella, mutta saatavaa tietoa on tarjolla liian vähän tai se on tehty turhan monimutkaiseksi.
Tsemppiterkuin, Oona Hagman
Ps. Jos saan vielä mainita – poliittista ohjelmaa voisi vielä kiteytettää ja poistaa toistot sekä pilkkuvirheet (oikoluku asiantuntijan toimesta).
Pss. Mikä tämä Malmin lentokentän hyväveli/hyväsisko-diili oikein on? Eihän sinne nyt ole maaperänkään takia järkeä rakentaa yhtään mitään taloudellisesti Helsingin kaupungin osalta. Tietääkö joku tästä enemmän? Kaikki mediatkin hyssyttelee, what’s up? 