Pääsääntöisesti olen samaa mieltä. Tuosta kuntakoon rajaamisesta minulla ei ole mielipidettä, en oikein tunne asiaa. Minusta tuota nuuskaa ei pidä laillistaa. Myös kauppojen kilpailua olisi hyvä olla enemmän, jotta viinit voitaisiin tuoda suuremmassa määrin ruokakauppoihin, mutta pitkällä tähtäimellä kyllä sillekin asialle. Tuo ALV:n alennus on hyvä, jotta ostovoimaa voisi myös sillätavoin tukea.
Onko AY-liikeiden toiminta vuokra-asuntomarkkinoilla mitenkään esillä?
Ihmettelen, ettei autoilevan kansalaisen jatkuvaan kurittamiseen oteta mitään kantaa. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja pyörät täytyy pitää pyörimässä, että talous rullaa jne. Myös työn tekemisen ja töihin menemisen täytyy olla kannattavaa. Nykyiset autoilun kustannukset ovat jo niin korkeat, että ihmiset joutuvat pohtimaan, että mitä työtehtäviä on kannattavaa ottaa vastaan.
Ja kun joku neropatti kuitenkin keksii, että pitää käyttää julkista liikennettä, niin ei, se ei ole aina mahdollista. Julkinen liikenne ei kulje kaikkina vuorokaudenaikoina, sillä ei pääse kaikkiin paikkoihin, sinne ei voi ottaa pakettiautollista työkaluja mukaan tai se ei ole aikataulullisesti mahdollista, kun koko perheen menot on hoidettava vuorokauden sisältämien tuntien aikana. Kukaan ei jaksa oikeasti käyttää julkisen liikenteen matkoihin 3-4 tuntia vuorokaudessa, jos samat matkat voi omalla autolla kulkea alle tunnissa. Toivonkin, että Liike Nyt ottaa vaaliohjelmassaan kantaa nykyiseen autoilevan kansalaisen kurimukseen. Autoilija, joka kaiken lisäksi maksaa vielä ison osan yhteiskunnan menoista ihan vaan siitä ilosta, että saa ajaa töihin, ruokakauppaan ja harrastuksiin.
Ohjelma on kyllä monipuolinen ehkä liiankin monipuolinen. Kaikkea kaikille ei kannata luvata ja ei ole edes mahdollisuuksia tehdä muutoksia lyhyellä aikavälillä. Monista asioista on jo sovittu nykyisen hallituksen toimesta, kuten hyvinvointialueiden palkkojen harmonisoinnista alkaen ensi kesänä. Sitä minä en tiedä mistä rahat harmonisointiin. Sote on hyvinvointialueiden mukaan miljardin alijäämäinen. Ja EU:n rahoituskehitys on sovittu 2027 asti. Olisi varmaan syytä keskittyä ohjelmassa sellaisiin asioihin, mihin me voimme vaikuttaa ja mihin meillä on hyvät ratkaisun avaimet.
Tämä on kuin liikkuva juna, mihin olen ehdokkaana pyrkimässä/hyppäämässä tai nyt vielä lähinnä yrittämässä hypätä. Ja saan vain neljä vuotta aikaa yrittää vaikuttaa asioihin, mihin toivon muutosta. Tulevien uusien työkavereiden kanssa on päästävä muutoksista yhteisymmärrykseen, jotta asiat ja aloitteet edes etenisivät. Konstit ovat monet mutta, että syötetään lapaan ja numerot vaalikorttiin, nosti niskavillat pystyyn!
Tuttavani opettaa ns. ongelmaryhmää poikia. Lastensuojeluun lisää panostusta. Hän on sitä mieltä, että digitaalisia juttuja voisi vähentää ja palata osin vanhoihin hyviin oppimisen malleihin. Lapset oppisivat perusasiat ja oikeasti lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Tuleva koulumenestys rakennetaan varhaiskasvatuksella ja ala-asteella, joka on kaiken kivijalka.
Korjausta vaatii tai kaakkois-Suomen äänet menee jollekin muulle puolueelle.
Harvoin kaikki on kaikesta samaa mieltä, mutta ainakin työehtosopimus järjestelmän purkaminen ja kuntien pakkoliittäminen ovat asioita joita en allekirjoita.
Asun pienessä Hirvensalmen kunnassa, jolla ei ole velkaa ja asiat hoituu hyvin. Pakkoliitos veisi meidät Mikkeliin, joka on lähes kriisikunta. Sinne menisi rahat ja palvelut ja tällä ehdotelmalla myös äänet. Puumala vastaava tilanne. Tasavahvassa tilanteessa olevien kuntien osalta tämä voisi toimia, jos molemmat hyötyvät liitoksesta ja esimerkiksi palvelutarjonta laajenisi ja joitain tehtäviä voitaisiin yhdistää säästöjen syntymiseksi.
Minimipalkka lienee parempi vaihtoehto, kuin villi meininki työehtosopimusten suhteen. Yrittäjyyttä on monen vaikea ymmärtää, ei aina muistu mieleen se, että yrittäjät pitävät maan pystyssä. Muistettava on sekin, että enemmistö äänestäjistä on työntekijöitä - eivät kyllä lämpene työehtosopimusjärjestelmän purkamiselle.
Hallintorakenteita tulisi purkaa päällekkäisyyksien osalta. Hyvä esimerkki on senaatti, joka laskuttaa valtion virastoja toimitiloista. Rahaa siirrellään edestakaisin valtion virastojen sisällä. Hirveä työmäärä ja tekijämäärä. Minusta täysin tarpeeton instanssi. Vastaava puolustuskiinteistöt etc. Suomessa osataan rakentaa toimijoita, mutta ei ymmärretä, että niiden ylläpitäjien eli yritysten määrä vähenee.
Suomessa kuntien ja valtion palveluksessa noin 700 000 työntekijää. Sveitsissä 250 000 ja siellä väkiluku yli 8 miljoonaa. Mitä tekevät toisin?
Tässä omia mietteitä …
“Mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava korvaamalla psykoterapiakoulutus sairaanhoitajille ja lääkäreille.” Miksei tässä mainita psykologeja? Esimerkiksi Psykologiliitto ajaa psykoterapeuttikoulutusta kaksiportaiseksi Suomen Psykologiliitto ehdottaa kaksiportaista mallia psykoterapeuttikoulutukseen | Psykologiliitto
Yleisesti hyvä ohjelma. Koulut, lisäyksenä, jos ei ollut. Suomenkielentaito oltava riittävä, jotta pärjää muun ryhmän kanssa. Aluksi omat luokat näille ja pikkuhiljaa voisi lisätä läsnäoloa taitojen kehittyessä normi luokassa. Näin myös integroituminen suomeen paranee. Suomen kielen ohella kouluissa maahanmuuttajille tulisi vahvasti opettaa arvot ja tavat ja toimintamallit miten suomessa eletään. Maahanmuuttajaperheen vanhemmille nämä myös velvoitteeksi.
Nuorten pahoinvointia ja muita terveysongelmia helpottamaan terveydenhoitaja ja psykologi/kasvatus/sosionomi työparitoiminnot kouluihin.
Apteekit. Mielestäni suomessa on liian säänneltyä apteekkaritoiminnot. Turvallisuus voidaan taata muutenkin. Mielestäni alan koulutuksen omaavat voisivat pyörittää toimintaa vapaammin jota valvotaan tarkasti. Suomi on iso maa ja digitalisaatio auttaa siinä, että kaikki pyörii turvallisesti. Olisi järjetöntä että syrjäseuduilla joutuisi apteekkireissuohin ajaa sata kilsaa. Tähän olisi järkeviä malleja.
Kaiken kaikkiaan hyvää ohjelmaa ollaan rakentamassa
Oot kyllä pahasti hakoteillä. Meidän muutaman tuhannen asukkaan kunta on rakentanut päiväkodin, koulun ja vanhustenkodin etc. Ihan järjetön ehdotus - maalta lähtee joka ikinen ääni muille puolueille noilla ehdoilla.
Pääpiirteittäin toimiva kokonaisuus. Selkeä ja omaan silmään ristiriidaton tarina, jonka pystyy ymmärtämään. Pitää vielä lukea nuo alatason selitykset. Ylätasolla pystyn allekirjoittamaan.
Hyvää työtä @juhani.klemetti & co!
Tuossa astuu kuvaan pidempi koeaika ja koeajalla haasteiden asettaminen.
Itse olen lomauttanut nk. vaikeat tapaukset, jos niitä on päässyt haavista läpi. Sitten on YT- neuvottelut tuotannollisin ja taloudellisin perustein ja siitä seurannut työsuhteen päättäminen. Tilauskantahan voi vaihdella isostikin… Enkä koskaan ole palkannut, enkä tule palkkaamaan ammattiyhdistysaktiivia.
ti 14. helmik. 2023 klo 19.38 Eero Toivanen sivustolta Liike Nyt Nettiparlamentti (notifications@liikenyt.discoursemail.com) kirjoitti:
Pasi älä tykkää huonoa, mutta huomioi pienten paikkakuntien ja kuntien etäisyydet “emo” kuntaan, ne voivat olla todella pitkät ja kulkuyhteydet puuttuvat. “vapautuvat resurssit” ovat jatkossa työttömiä. Olen sen oman kunnan yhdistymisissä ikävästi nähnyt. Monella ei mahdollisuutta kulkea pitkiä matkoja, Koulutusta ei ole uusiin tehtäviin. On paljon asioita, joita ei tule tehdä tekemisen ilosta. Suuri ei ole aina kaunista. Mielipiteet muuttuu, kun asustelee vähän eri paikoissa. Huomaa, että Suomi onkin iso maa, jossa on paljon erilaisia toimintatapoja. Siinä olen samaa mieltä, että rakenteisiin tulee puuttua, mutta koskevatko ne pelkästään kuntia, niin eivät. Myös valtiolla on paljon päällekkäistä toimintaa.
Ajatuksia vaaliohjelmaan:
“Mielenterveysongelmiin puututtava uusin keinoin”
On paljon, ymmärryksen ja osaamisen puutetta. Näissäkin asioissa pitäisi olla päättämässä ihmisiä joilla on omakohtaista tai lähimmäisen kautta olevaa kokemusta aiheesta. Asioista on päättämässä aivan väärät ihmiset ja aiheen piirissä työskennelleet ja työskentelevät asiantuntijat ja kokemus asiantuntijat pitäisi olla suurin tekijä aiheeseen liittyvässä päätöksen teossa. Ei ole olemassa kaikille yhtä ainoaa sopivaa hoitoa, hoitomuotoja on on oltava erillaisia erillaisille ihmisille.
Sivuan hieman päihdeongelmien hoitomahdollisuuksiin, on olemassa jo nyt hyvin erillaisia hoitokoteja, minnesotahoito ja muita eri tapaisia paikkoja, mitkä pitäisi olla kaikki yhtävertaisena tarjota julkisen terveyden hoidon kautta. Sama pätee mielenterveysogelmien hoitoon.
Toinen yksi vakavin asia päihde+mielenterveysongelmaisen kohdalla: Päihdeongelmaisten mielenterveyshoito on totaalisen eriarvoista. Päihdeongemaisten oikeus palveluihin tai edes perusoikeudet eivät toteudu, verrattuna että on esimerkiksi mielenterveysongelmainen ilman päihde ongelmaa. Tämä on näin, esimerkiksi Tampereella on kirjoittamaton sääntö, että päihdeongelmainen ei käytännössä yhdenvertaista mielenterveyshoitoa saa. Tämä pitää korjata.
Suuri asia on myös pohtia miksi meillä on näin paljon päihde- ja mielenterveysongelmaisia. Se että yritämme saada lisää hoitajia hotamaan oiretta ja sulloa vaikka miljardi euroa lisää näiden asioiden hoitoon, ei poista sitä syytä, miksi niin moni ei pysty nyky yhteiskunnassa elämään selvinpäin tai sairastumatta mielenterveysongelmaan. Siihen on syyt moninaiset ja niiden tutkimiseen ja korjaukseen pitää panostaa, työelämä, perhe, kulttuuri… Tämä ongelma ei korjaannu sillä vaikka tehtäis hoidosta täydellistä, ellei syyt sille että kokoajan enemmän ihmisiä on ylipäätään hoidon tarpeessa. On naivia ajatella, että vain tuomalla matalan kynnyksen juttutuokion mahdollisemmaksi ja että parilla juttelukerralla monen ongelma ratkaistaisi. Matalan kynnyksen apu on tärkeää, mutta jos asiat toistuu, se on laastarointia, ei parannusta. Olisi syytä hyväksyä, että yhteiskunnassa ei kaikilla askel kulje yhtä kovaa, mahdollistaa kaikkien osallistuminen ja rakentaa yhteiskuntaa kaikille, ei vain “hyvin voiville”.
Lassi Pirttikoski / Ehdokas Pirkanmaalta
Kommenttia tähän:
Loppu vallan väärinkäytölle
Suomalainen korruptio on rakenteellista. Liikutaan harmaalla alueella. Maan tapa, hyvä veli -verkostot ja pienet piirit pyörivät.
Se tekee yhteiskunnasta tehottoman ja epäoikeudenmukaisen. Verorahoja tuhlataan poliitikkojen sulle-mulle -hankkeisiin. Päätöksiä ajaa oma tai puolueen etu, ei maan tai kansalaisten etu.
Liike Nyt ei hyväksy poliittisia virkanimityksiä, ay-liikkeen verovapaita osinkoja, poliitikkojen siirtymistä lobbareiksi ilman karenssia, poliitikkojen istumista s-ryhmän hallintoneuvostoissa tai veikkausvoittovarojen jakotapaa. Epäkohtia ja vallan väärinkäyttöä on paljon. Rakenteita ja maan tapoja on muutettava!
Kaikki vanhat puolueet ovat saamapuolella eikä mikään muutu, kun kaikki hyötyvät. Vanhat puolueet ovat luoneet järjestelmän ja pitävät siitä kiinni. Vanhat puolueet ovat liittojen ja lobbareiden hallinnassa. Suomalainen korporatismi on talouden kasvun ja yhteiskunnan kehityksen este.
Liike Nyt kannattaa perustuslakituomioistuimen perustamista Suomeen. Poliitikkojen ei kuulu vastata kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen turvaamisesta, vaan sen tulee olla ei-poliittisten asiantuntijoiden tehtävänä.
Tätä voisi vielä jämäkämmin listata konkretiaa mitä aiomme aktiivisesti ajaa ja rummuttaa käytäntöön. Ei auta että sanotaan jotain " ei hyväksytä" tai “kannatetaan”. Paljon tehdään kaikenlaista poltiikassa, mistä sanotaan että ei hyväksytä, paljon kannatetaan sellaista mitä ei kuitenkaan aiota tehdä.
Esim.
-Liike nyt poistaa ay-liikkeen verovapuden
-Liike nyt laatii lain joka kieltää poliitikon olevan virassa s-ryhmän hallintoneuvostoissa… yms muut ?
-Liike nyt laatii Suomeen perustustuomioistuimen
muita ajatukisa…
-Liike nyt kieltäisi puoluetuet ?
-Liike nyt poistaisi puoluetukien verovapauden ?
-Liike nyt asettaisi vaalirahoituksen kamppanja katon ?
Voi myös käyttää “isi” muotoja, esim “laatisi”… itse vain inhoan ainakin kaikkea mikä on “pitäisi” jne… se antaa kuvan että “tartteis mutta ei kukaan kuitenkaan”.
Tällä periaatteella yksinkertainen jämäkkä lyhyeiden lauseiden lista, mistä konkreettinen toimi tulee ilmi ja se on helppo kansalaisen lukaista. Syvemmät höpinät voi olla kyllä, mutta eroteltuna eri osioon. Samaa listaus tyyliä voisi käyttää kaikissa vaaliohjeman aiheissa.
Lassi Prttikoski / Ehdokas Pirkanmaa
Kuntauudistus.
On aivan selvää että kunnissa on liikaa väkeä töissä mutta tämä ei johdu kuntien koosta vaan siitä että virkamies ei toista noki.
Vaikka kuntien määrää pudotettaisiin keinotekoisella 10000 asukkaan rajalla, se ei poista sitä että edelleen on tarvetta monenlaiselle virkamiestyölle, kaikilla alueilla.
Hyvinvointialueet ovat hyvä esimerkki, vaikka rakennetaan isommat hartiat, byrokratia ei vähene vaan päinvastoin, kasvaa.
Pienempi kunta kykenee tehokkaampaan kilpailuttamiseen kuin isompi yksikkö.
Jättäisin kunnat toistaiseksi rauhaan, että nähdään hyvinvointialueiden vaikutukset.
Vaikuttaminen muulla tavoin siihen, että hallintoa vähemmälle koska potentiaalia vähentämiseen on.
Isossa kuvassa kaupungistuminen on aiheuttanut kustannuspaineita. Siinä missä 2000 bruttotuloilla pärjää maaseudulla, samasta työstä 2200 bruttona ei kunnolla riitä kaupungissa ilman tukia.
Kaupungistuminen nostaa kaupunkien kuluja ja haittaa huoltosuhdetta maaseuduilla.
Yrittäjyys kunniaan
Pitäisikö investointiosuudelle määrittää prosentuaalinen raja tuloksesta?
Veroedulla tehdyt investoinnit pitäisi tehdä Suomeen.
”Rahastoiduilla” verovapailla investointiosuuksilla tehtävän Suomalaisen investoinnin määräaika mihin mennessä se pitää tehdä, esim. 5 vuotta saisi kerätä pääomia.
Olen samoilla linjoilla ja kommentoin aika vastaavasti kuin sinäkin. Ymmärrän toki tarpeen esittää uudistuksia ja siksi meillä on nyt mahdollisuus kommentoida. Monesti ajattelen että sisältä käsin pystyn paremmin vaikuttamaan kuin ulkopuolelta, siksi olen ehdolla 
309 kunnan vähentäminen 77 kuntaan eli neljäsosaan merkitsisi vaalikaudessa alakanttiin arvioiden 3 miljardin euron palkkasäästöt. Kunnan/kaupunginjohtaja- ja johtoryhmätason henklöstön palkoissa n. 0,7 Mrd€ vaalikaudessa ja 10 000 päällekkäisen esimies- ja asiantuntijatason henkilöstön vähennys noin 2,2 MrdE:n säästön vaalikaudessa. 10 000 henkilöstön vahennys on vahvasti alakanttiin, joten hyvällä johdolla ja runsalla eläköitymisellä henkilöstökustannusten vähennys voisi olla 3-6 Mrd€ vaalikaudella. ongelmahan julkishallinnossa on johtamistaidon puute. Lisäksi valtionhallinnon ministeriöistä voisi hyvinkin vähentää parin miljardin tarpeettoman henkilöstön.
Kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien, sotealueiden kokouspalkkioihin kuluu vahvasti aliarvioituna 50 M€ vuosittain, neljän vuoden aikana siis 200 M€. Siitä n. 30 M€ menee puolueveroihin. Siitkin syntyisi kuntauudistuksssa jo 100-150 M€ säästöä.
Mitä säästöjä Pasi näet?
Poliitikon taskulaskin toimii siten että jos kulut on X€ ja ne leikataan pois, säästökin on saman X€. Näin se ei mene.
Säästöjen mukana menee jotain sellaista millä elinvoimaa on ylläpidetty, sitä ei vaan voi kokonaan sysätä jonkin toisen kunnan vastaavalle virkamiehelle ilman ylikuormittumista.
Ja on aivan selvää että pieni yksikkö kykenee tehokkaampaan kilpailuttamiseen omista hankinnoistaan kuin iso yksikkö. Suuruus ei tuo synergiaetuja vaan sen että kustannusten ymmärtäminen häviää.
En hirveästi laskisi Viron mallin varaan, heillä on paljon ongelmia verotuksissa ja julkisissa palveluissa. Heidän hyvinvointinsa ja terveydenhuoltonsa ei ole lähellekään meidän tasoa.
Hieno ja hyvä sekä ajatuksella luotu ohjelma.
Tässä omat huomioni.
Suomen historian suurin kuntauudistus.
Loppu vallan väärinkäytölle .
Missä on:
Ei alueiden määrä vaikuta palveluiden laatuun tai määrään. Terveyskeskukselle, paikassa X, on hallinnollisesti aivan sama vastaako se aluehallinnolle Y vai Z. Aluehallintojen määrä lisää kustannuksia, joten teoriassa 1 olisi tehokkain, mutta todellisuudessa 5-7 on asiantuntijoiden mielestä tehokkain.
Tässä tuskin huomioit, että nuo henkilöt voivat myös jäädä työllistymättä. Pienissä kunnissa kun ei ole niitä työpaikkoja paljon tarjolla. Kunnat, joissa on ylijäämää eivät siis ole mikään ongelma - päinvastoin.
Työttömäksi jääneiden elannon maksaa taas yhteiskunta. Eli ei säästöä.
Pieniltä paikkakunnilla ei myöskään ole julkista liinennettä, kaikilla ei ole varaa ajella pitkiä matkoja töihin. Uudistuksen ajatus on hyvä, mutta en näe järkeviä toteutus vaihtoehtoja montaa.
Tasavertaisten kuntien liitos voi olla onnistunut ja säästäjä syntyy. Kriisikunta vs. Vauras kunta. Yhdistäminen johtaa karuun kamppailuun. Kokemusta on.