Olen samoilla linjoilla ja kommentoin aika vastaavasti kuin sinäkin. Ymmärrän toki tarpeen esittää uudistuksia ja siksi meillä on nyt mahdollisuus kommentoida. Monesti ajattelen että sisältä käsin pystyn paremmin vaikuttamaan kuin ulkopuolelta, siksi olen ehdolla 
309 kunnan vähentäminen 77 kuntaan eli neljäsosaan merkitsisi vaalikaudessa alakanttiin arvioiden 3 miljardin euron palkkasäästöt. Kunnan/kaupunginjohtaja- ja johtoryhmätason henklöstön palkoissa n. 0,7 Mrd€ vaalikaudessa ja 10 000 päällekkäisen esimies- ja asiantuntijatason henkilöstön vähennys noin 2,2 MrdE:n säästön vaalikaudessa. 10 000 henkilöstön vahennys on vahvasti alakanttiin, joten hyvällä johdolla ja runsalla eläköitymisellä henkilöstökustannusten vähennys voisi olla 3-6 Mrd€ vaalikaudella. ongelmahan julkishallinnossa on johtamistaidon puute. Lisäksi valtionhallinnon ministeriöistä voisi hyvinkin vähentää parin miljardin tarpeettoman henkilöstön.
Kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien, sotealueiden kokouspalkkioihin kuluu vahvasti aliarvioituna 50 M€ vuosittain, neljän vuoden aikana siis 200 M€. Siitä n. 30 M€ menee puolueveroihin. Siitkin syntyisi kuntauudistuksssa jo 100-150 M€ säästöä.
1 tykkäys
Mitä säästöjä Pasi näet?
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus
Suomen kokonaisturvallisuus perustuu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Meillä on edessä tosiaan leikkaukset julkisissa menoissa ja tämä vaikuttaa siihen, että tarve turvallisuudelle ei vähenne vaan se on edelleen siellä. Tässä tarvitaan yksityistä sektoria yhteiskunnan turvallisuuden tuottamisessa, kun julkiset resurssit eivät ole loputtomat.
Se on vanha historiallinen jatkumo, että kun yhteiskunnan ei resurssit riitä esim. yksityinen turvallisuus lisääntyy [1–2], [3, s. 12]. Se on nykyinen trendi että yksityinen turvallisuus osallistuu yhteiskunnan turvallisuuteen yksityisissä -, puolijulkisissa -ja julkisissa tiloissa [4]. Suomessa tarvitaan toimia, jotka mahdollistavat valtion talouden eheytymisen sekä yksityisen sektorin osallistumisen enemmän yhteiskunnalliseen toimintaan.
Suomessa on tarvetta korkean turvallisuuden vankilalle, jolla vastataan järjestäytyneen rikollisuuden haasteisiin. Tämä vankila on käytännössä jo olemassa Riihimäellä, mutta vankilaturvallisuudessa on puutteita [5-8] ja siinä tarvitaan myös lainsäädännöllisiä muutoksia, jotta voimme estää järjestäytyneen rikollisryhmien rikollista toimintaa vankiloissa, kun rikoksien tekeminen ei lopu vankilaan vaan niitä tehdään vankeusaikana [7].
“Tällä hetkellä Suomen vankiloissa on paljon eri rikollisryhmittymien johtohahmoja ja jäseniä. Rikosseuraamuslaitos on 1.3.2022 alkaen ottanut käyttöön neljässä vankilassa turvallisuutta vaarantavien
vankien sijoittamiseksi tehostetun valvonnan osastoja, joissa on yhteensä 134 vankipaikkaa” [9]
Lähteet
[1] Bruce, George - Simon, Kimber.: The History of Private Security and Its Impact on the Modern Security Sector. Palgrave Macmillan 2014. The History of Private Security and Its Impact on the Modern Security Sector | SpringerLink
[2] Lucia, Zedner.: Policing Before and After the Police: The Historical Antecedents of Contemporary Crime Control. The British Journal of Criminology, numero 46, osa 1, tammikuu 2006, s 78–96. Policing Before and After the Police | The British Journal of Criminology | Oxford Academic
[3] Jyri, Paasonen.: Yksityisen turvallisuusalan säätelyn toimivuus - empiirisiä oikeustapaustutkimuksia yksityisestä turvallisuusalasta. Suomen Turvallisuusosaaminen Oy, Helsinki, ISBN 978-952-93-3341-7. Yksityisen turvallisuusalan sääntelyn toimivuus : empiirisiä oikeustutkimuksia yksityisestä turvallisuusalasta | Itä-Suomen yliopisto | Finna.fi
[4] Saarikkomäki, E., Paasonen, J., Haarla, S. (2022). Trust in Private Security: Current Research in Finland. In: Hirschmann, N., John, T., Reichl, F., Garand, J.A. (eds) Plural Policing in the Global North. Springer, Cham. Trust in Private Security: Current Research in Finland | SpringerLink
[5] Paasonen, J., & Vainio, J. (2022). Vankilaturvallisuus ja -väkivalta – vankilan henkilöstön kokema fyysinen ja henkinen väkivalta. Kriminologia, 2(1), 39–59. Vankilaturvallisuus ja -väkivalta – vankilan henkilöstön kokema fyysinen ja henkinen väkivalta | Kriminologia
[6] Jari-Pekka Holopainen.: Selvitys Rikosseuraamuslaitoksen kyvystä vastata järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamiin haasteisiin. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 3/202. https://www.rikosseuraamus.fi/material/collections/20210510163527/7QCW6DgVd/2021-03_Selvitys_Risen_kyvysta_vastata_jarjestaytyneen_rikollisuuden_aiheuttamiin_haasteisiin_web.pdf
[7] Jyri Paasonen.: Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön ulkoinen arviointi. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2021. https://www.rikosseuraamus.fi/material/collections/20210510163048/7QCVnaVHV/2021-2_Risen_turvallisuuden_ja_valvontatyon_ulkoinen_arviointi.pdf
[8] Vainio, Jesse – Paasonen, Jyri.: Turvallisuustiedonhallinta Rikosseuraamuslaitoksessa. Defensor Legis 2/2022 s. 440–459. Vainio, Jesse – Paasonen, Jyri: Turvallisuustiedon... | EDILEX
[9] Jyri, Paasonen - Henriikka, Lindfors - Jesse, Vainio.: Turvallisuusselvitys vai turha selvitys? DEFENSOR LEGIS 4/2022. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/14960/Osuva_Paasonen_Lindfors_Vainio_2022.pdf?sequence=2
Poliitikon taskulaskin toimii siten että jos kulut on X€ ja ne leikataan pois, säästökin on saman X€. Näin se ei mene.
Säästöjen mukana menee jotain sellaista millä elinvoimaa on ylläpidetty, sitä ei vaan voi kokonaan sysätä jonkin toisen kunnan vastaavalle virkamiehelle ilman ylikuormittumista.
Ja on aivan selvää että pieni yksikkö kykenee tehokkaampaan kilpailuttamiseen omista hankinnoistaan kuin iso yksikkö. Suuruus ei tuo synergiaetuja vaan sen että kustannusten ymmärtäminen häviää.
En hirveästi laskisi Viron mallin varaan, heillä on paljon ongelmia verotuksissa ja julkisissa palveluissa. Heidän hyvinvointinsa ja terveydenhuoltonsa ei ole lähellekään meidän tasoa.
Hieno ja hyvä sekä ajatuksella luotu ohjelma.
Tässä omat huomioni.
Suomen historian suurin kuntauudistus.
- laittakaa rajaksi 50 000 ja kaikki kunnat, jotka eivät ole olleet voitollisia vähintään 2/3 ajasta 2012-19.
Loppu vallan väärinkäytölle .
- lisätkää listalle, ettei kansanedustaja voi toimia myös samaan aikaan alue- tai kunnanvaltuutettuna kuukautta pidempään eli pieni harkinta-aika. Edellytettäisiin vanhasta luottamustoimesta luopumista tai oman äänimäärän menettämistä vaaleissa, jos ei ota paikkaa vastaa.
Missä on:
- julkisen sektorin tehostaminen? Pitäisikö olla jokin suhteellinen “katto” kuten on velkakatto.
- useammalla pallilla istuminen? Sopii hyvin Loppu vallan väärinkäyttö kohtaan
Sote-uudistuksesta sen verran, että 21 aluetta on aivan liikaa ja alueiden määrä tulee väistämättä vähenemään,koska osa hyvinvointialueista ei millään kykene hoitamaan velvoitteitaan. Yhdistymisiä on siis varmasti tulossa.
Sote-uudistuksen tavoitteina on mm. kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille. Suomi on laaja maa ja ihmiset asuvat hyvin erilaisilla alueilla. Tuntuu, että esimerkiksi eteläsuomalaisten on todella vaikea ymmärtää hajaseutujen asukkaiden haasteita Lapista puhumattakaan.
Olen samaa mieltä, että alueita tulee radikaalisti vähentää, mutta pystymmekö järjestämään tasavertaiset palvelut suomalaisille asuinpaikasta riippumatta viidelllä hyvinvointialueella? Toinen iso kysymys on verotusoikeus. Jos vertaamme esiimerkiksi rikkaan Pirkanmaan verotuspohjaa vaikka Kainuun hyvinvointialueeseen, on helppo ymmärtää, että tasavertaisia palveluja on todella vaikea järjestää ilman valtion ohjausta. Saammeko näistäkään mahdollisista yliopistosairaaloiden ympärille rakentuvista viidestä hyvinvointialueesta tasavertaisia?
1 tykkäys
Ei alueiden määrä vaikuta palveluiden laatuun tai määrään. Terveyskeskukselle, paikassa X, on hallinnollisesti aivan sama vastaako se aluehallinnolle Y vai Z. Aluehallintojen määrä lisää kustannuksia, joten teoriassa 1 olisi tehokkain, mutta todellisuudessa 5-7 on asiantuntijoiden mielestä tehokkain.
1 tykkäys
Nuuskan myynti.
Vaikka nuuskan laillistamisella ja myynnin sallimisella valtio saisi verotuloja, en pidä järkevänä edistää sellaista toimintaa, joka aiheuttaa terveyshaittoja.
Työperäinen maahanmuutto
Tarvitseeko oikeasti perustaa työperäisen maahanmuuton hoitoon oma ministeriö? Eikö hallintoa tule ennemmin karsia kuin lisätä.
Oppivelvollisuuden aikaistaminen
En kannata oppivelvollisuuden laajentamista kaksivuotiseen esiopetukseen. Ei pidä laittaa lapsia liian aikaisin koulumaailmaan ettei ”lapsuus” jää liian lyhyeksi. Kannatan ennemin leikin ja sylin lisäämisyä kuin esiopetuksen aikaistamista.
Ammatillinen koulutus
Ammatillisessa koulutuksessa on menty liian pitkälle oppilaiden ”itsenäisen opiskelun” käytössä. Kouluissa annetaan paljon tyhjänpäiväisiä etätehtäviä, jolloin opiskelijat ovat kotona useita päiviä kuukaudessa. Näinä ”etäpäivinä” tehtyjä tehtäviä, raportteja tms. ei kukaan katso ja niiden taso on surkea. Mitähän opettajat tekevät noina tyhjinä päivinä?
Oppivelvollisuusiän noustua 18 ikävuoteen nuorten on pakko hakea johonkin kouluun, vaikka ala ei kiinnostaisi. Tämä on suuri syy opintojen keskeytykseen. Tässä tuhlataan niin nuorten kuin koulujenkin resursseja. Monilla aloilla olisi tarpeen arvioida nuoren soveltuvuutta alalle, jolloin selkeästi alalle sopimattomat/haluttomat saadaan karsittua.
Suomen historian suurin kuntauudistus
Tämä on hyvä vaaliteema. Tämä herättää keskustelua ja on juuri sellainen jolla Liike erottuu muista puolueista. Byrokratiaan ja hallintoon hukataan kunnissa liikaa resursseja. Tämänkaltaisia rohkeita ja konkreettisia uudistusesityksiä tarvitaan ja Liike on niitä valmis tekemään. Tätä ei pidä poistaa ohjelmasta, vaikka niin joissakin keskusteluissa on esitetty.
Harri Lindroos
Sastamala,Pirkanmaa
Eduskuntavaaliehdokas
1 tykkäys
Tässä tuskin huomioit, että nuo henkilöt voivat myös jäädä työllistymättä. Pienissä kunnissa kun ei ole niitä työpaikkoja paljon tarjolla. Kunnat, joissa on ylijäämää eivät siis ole mikään ongelma - päinvastoin.
Työttömäksi jääneiden elannon maksaa taas yhteiskunta. Eli ei säästöä.
Pieniltä paikkakunnilla ei myöskään ole julkista liinennettä, kaikilla ei ole varaa ajella pitkiä matkoja töihin. Uudistuksen ajatus on hyvä, mutta en näe järkeviä toteutus vaihtoehtoja montaa.
Tasavertaisten kuntien liitos voi olla onnistunut ja säästäjä syntyy. Kriisikunta vs. Vauras kunta. Yhdistäminen johtaa karuun kamppailuun. Kokemusta on.
Velkaralli. sosiaali- ja terveydenhuollosta eikä koulutuksesta saa leikata.
Suomen historian suurin kuntauudistus. Pieniä kuntia voi edelleen yhdistää, niissä matkat eivät muodosta suurta estettä palvelujen hakemiseen. Pinta-alaltaan suuriin kuntiin lisää palvelupaikkoja matkojen pituuden vähentämiseksi. Asukasmäärällä ei voida rajata kunnan kokoa.
Talous kasvuun yrittäjyydellä. Etenkin Suomen oman maansisäisen yrittäjyyden, siis ei ulkomaisiin sijoituskohteisiin, eikä ulkomaisten sijoittajien haltuun suomalaisia yrityksiä, niiden rahat valuvat sijoittajien taskuun Suomen ulkopuolelle.
Työkykyiset ja työikäiset työhön. Ammatikoulutuksen ja työelämän kiinteä oppisopimusmalli käyttöön ja todellista työosaamista ammattiin valmistuville nuorille. Työkykyiset jo eläkkeellä olevat voivat olla työelämässä.
Koulutus ja sivistys ovat yhteiskunnan perusta. Perusosaaminen ja tieteellinen osaaminen. Ei lapsia liian varhain opetuksen piiriin. koska lopputuloksen on huonosti pärjäävä nuori. Lapsen ja nuoren kasvua ja henkistä kehitystä ei voi nopeuttaa. Eikä ole syytäkään, hyvä terveydentila ja hyvin hoidettu terveydenhuolto takaa, että työkykyisiä ihmisiä riittää nykyisten alkavien eläkevuosien jälkeen työelämään. Pojille on suunnattava tuettua opetusta, koska nuoria miehiä on syrjäytymässä liian paljon. Nykyinen koululaitos suosii liikaa tyttömäistä opiskelua.
Sote uudistus. Hallintomalleja ei tarvitse uudistaa. Perhelääkärimalli uudelleen käytäntöön ja miksei kunnanlääkärimalli myös, kuin silloin ennen, lääkäri sai itse hoitaa kunnallisen terveydenhuollon. Suomessa ei saada mitään alueita tasapuolisesti toimimaan, koska nykyisen Suomen hyvinvoivat ja köyhät alueet sijäitsevat länsi-itä ja etelä-pohjois akselilla. Hoitohenkilökunnan työtä arvostettava ja heille lisää palkkaa.
Lasten ja nuorten hyvinvointi. Urheilujengi kuulostaa coolilta.
Loppu holhousyhteiskunnalle. Nuuskan myyntiä ei saa laillistaa. Lääkehuoltoa ei saa romuttaa. Valtion monopoleihin rajoituksia. Rahoitetaan liikuntaa ja kulttuuria verovaroin, ei ongelmapelaajien rahoilla.
Inhimillinen ja tasa-arvoinen työelämä. Naisten asemaa edelleen parannettava. Mutta myös miesten työelämää tuettava, koska nuoria miehiä enenevässä määrin syrjäytyy työmarkkinoilta ja näin perheiden muodostumien vähenee.
Pääosin ohjelma vaikuttaa hyvältä mutta muutaman huomion annan.
Ihmiset ovat laiskoja lukemaan, niin nostaisin kohdan “Hyvinvointiyhteiskunta rapistuu ilman radikaaleja uudistuksia” . Jos ensimmäisessä kappaleessa laitetaan heti leikkauslista, lukija voi jättää asian siihen. Vastaavasti tämä kappale voisi innostaa jatkamaan lukemista.
Jo aiemmin annetuista huomioista olen huomannut kuntauudistuksen aiheuttavan närää. Se on välttämätön jos/kun halutaan purkaa julkishallintoa! Sen voisi selvemmin vielä vääntää rautalangasta.
Haluaisin selvennyksen mitä tarkoittaa asumistuelle katto? Esimerkiksi tällä hetkellä jo Kelan eläkkeensaajan asumistuessa on kuntakohtaiset enimmäisasumismenot, jotka ainakin omalla paikkakunnalla on selvästi alhaisempi, kuin todelliset vuokrat kaupungin omistamissa asunnoissa. Tuskinpa vuokrat laskevat vaikka asumistuesta leikattaisiin. Parempi olisi se vuokrakatto.
Isona miinuksena näen ulkomaalaiselle työvoimalle esitetyn verohelpotuksen. Se aiheuttaa taatusti vastarintaa ja lisää kateutta. Vetovoimatekijänä voisi olla vaikkapa edullinen asunto yms. elämisen olosuhteet.
LISÄISIN kohtaan Sote uusiksi: Panostukset perusterveydenhuoltoon, vammaispalveluihin ja vanhustenhoitoon ovat Liikkeelle kynnyskysymyksiä!
Vammaispalveluiden lisäys siksi, että tällä hetkellä edes perustuslaki ei toteudu. Kunnat säästävät ja ovat vuodesta toiseen alibudjetoineet vammaispalvelun rahat. Kunnat tekevät kokoajan kielteisiä päätöksiä asioista, jotka olisivat vammaiselle oikeutettuja. Valitusten määrä kasvaa kokoajan, se alentaa hakijan elämänlaatua ja lisää viranomaisten turhaa työtä. Meitä “maan hiljaisia” ei ole haluttu ottaa mukaan ohjelmiin ja esityksiin, koska edelleen on ihmisillä ennakkoluuloja. Toivon, että Liike Nyt on myös meidät hyväksyvä puolue 
Vanhempien vastuuta on lisättävä, kaikkea ei tule hoitaa yhteiskunnan puolelta. Eli asenteet ja sydämen sivistys poistaisi ongelmia jo aika paljon, mikäli ne opetettaisiin jo lapsesta pitäen. Ja aikuisethan toimii lapsille esimerkkinä.
Paljon hyvää. Tolkun ilmastopolitiikka kappale oli hyvin muotoiltu.
Omasta mielestäni äänestysikää ei tule laskea, koska 16-vuotiailta ei voi vielä odottaa ymmärrystä jota tarvitaan äänestämisen merkittävyyden kannalta. Nuoren aivojen kehitys - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Ammattikouluopetuksessa ehkä muuallakin huolestuttavaa on se, että oppilailta odotetaan itseopiskelua tosi paljon. Se on toki hyvästäkin, mutta suurin osa tämän ikäisistä eivät vaikuttaneet omaavan siihen riittäviä valmiuksia. Perustan tämän arvion siihen, että opiskelin muutama vuosi sitten animaationta ammattikouluikäisten kanssa. Samassa tilassa opiskeli useita eri linjoja, jokaisella linjalla oli oma opettajansa. Osa oppilaista oli hyvin harvoin paikalla, jotkut olivat työssäoppimassa, jotkut porukat tekivät materiaalia asiakkaalle, osa pelasi, pari treenasi autokoulua varten verkossa eikä opettajat juurikaan puuttuneet tekemisiin. Opettaja antoi aamulla pikaisesti ohjeet mitä nämä tekevät, jotka opiskelevat jotain uutta asiaa sinä päivänä. Antoi linkkejä mistä opiskella ja hakea vastuksia ongelmiin. Opettajan saattoi toki pyytää viereensä hetkeksi saadakseen tarvittaessa apua. Kovin sekavaa ja liian löysää sekä oppimisympäristönä haastava. Ainoastaan todella kyseisen aineen opiskelusta kiinnostuneet onnistuvat oppimaan tuollaisessa ja se vaatii omaa aktiivisuutta tosi paljon, että saa tarvittavat tiedot ja taidot.
Kotitalouksien ostovoimakriisiin helpotusta -kohtaan kaipaan kirjauksia, mitkä laskisivat autoilevien kohtuutonta verotaakkaa. Suomen autoilun verotus on maailman korkeimpia ja autoilijat maksavat päästöistään jo moninkertaisesti enemmän kuin teollisuutemme. Kallis autoilu heijastuu kaikkeen maassamme mm. laskien ostovoimaa. Kuljetusten hinta menee tuotteisiin ja palveluihin. Liikenneköyhyys vaikuttaa esim. ihmisten mahdollisuuteen ottaa vastaan työtä, päästä harrastuksiin ja palveluihin sekä jopa sosiaalisiin suhteisiin mikäli tärkeät ihmiset asuvat automatkan päässä. Autolla liikkuu yli puolet kansalaisista ja se on liikennemuoto, jota tarvitaan Suomenkaltaisessa maassa. Koska se on välttämättömyys niin sen poliittisesti päätetyt verot ja maksut ovat liian korkeat. Aiheuttaa aivan liian paljon negatiivisia vaikutuksia maamme yritysten ja kansalaisten talouksiin.
Pienten kuntien asukkaiden palvelut karkaavat vielä kauemmaksi ja huononevat, jos niitä yhdistetään kovin paljon suurempiin kuntiin tai kaupunkeihin. Itse olen seurannut liitoskunta-asioita ja kannatan vain kunnan sisältä tulevaa vapaaehtoista liittymistä. Jos joku asukasmäärä pitäisi kuitenkin määrätä niin minusta se olisi 6000.
Asumiseen liittyen kaipaisin ohjelmaan kannanottoa tuulivoimaloista. Nämä näyttävät lisääntyvän sellaiseen tahtiin, että ne muuttavat asuinympäristöämme eikä positiiviseen suuntaa varsinkaan silloin, kun ne tuodaan liian lähelle asuintaloja. Suomessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota asukkaiden ympäristöterveyteen. Suomen pinta-ala on suuri, joten tuntuu älyttömältä että emme voi taata kaikille kansalaisille riittävää etäisyyttä tuulivoimaloihin. Kun tänne jopa rakennetaan maailman korkeimpia tuulivoimaloita, jolloin haitatkin ovat suuremmat niin lainsäädännön tulisi taata vähintään 4 km etäisyys tuulivoimalaan. Tuulivoimalat vaikuttavat terveyden lisäksi negatiivisesti kiinteistöjen arvoon 3 km etäisyydellä (Aktia kiinteistövälitys Oy). Huomionarvoista on sekin, että EU toteaa, ettei uusiutuvaa energiaa tule tuottaa luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet mm. YVA:aan ovat liian pienet suuryhtiöihin verrattuna. Lisäksi sähkölinjojen ja tuulivoimaloiden alle jäävistä maa-alueista saatavat korvaukset maanomistajille ovat liian alhaiset.
Vastaavanlaisia ongelmia on kaivosten ja kalliokivilouhimoiden kohdalla. Näiden käyttämää vettä ei tulisi johtaa puhdistamattomana luontoon ja näitä ei tulisi sijoittaa alle kilometrin päähän asuin- ja lomarakennuksista. Nykyinen lainsäädäntö on riittämätön.
Ohjelman alkuosa pitäisi tiivistää ja sinne pitäisi ottaa vain tärkeimmät teemat. Saman otsikon alle voi myös niputtaa pari teemaa, esim. Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä koulutus.
Itse näkisin, että tärkeimmät teemat olisivat juurikin
-velkaantumisen vähentäminen,huom!!! tässä yhteydessä pitää myös ottaa selkeästi esille kanta EU:n yhteisvelkaan
-Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä koulutuksen tason nosto
-Valikoiva maahanmuutto
-Vanhustenhoito (hoitajamitoituksen purku + muut keinot)
-Energian hinta (liikenne, sähkö) > tämä pitää inflaation ylhäällä ja talouden aktiviteetit alhaalla. Moni pienituloinen kuten ikäihmiset joutuvat luopumaan omasta kodistaan sähkön hinnan vuoksi tai sitten joutuvat asumaan aneemisissa olosuhteissa. Tämä ongelma ei ole mihinkään hävinnyt Suomesta.
-Poliittisen vallan väärinkäyttö, puolueideologian soluttautuminen merkittäviin virkatehtäviin, riippuvaisuudet jne. Tätä on kuitenkin tavisten vaikea ymmärtää eli tätä voisi konkretisoida esimerkein.
-Lisäisin tärkeimpiin teemoihin poliittisen vakauden ja tulevaisuudenuskon luomisen nuorille. Puolueiden pitää kyetä yhteistyöhän ja tie siinä, että mennään vuoroin vasemmalle vuoroin oikealle ei johda mitään. Kurinpalautusta pitäisi antaa kaikille puoleille. Saksassa nähdään parhaillaan mihin kaikkeen puoleiden vastakkainasettelu johtaa ja se ei ole mukavaa katsottavaa, mutta ei siitä Suomessa juuri kirjoitella.
Suomen hiilineutraalisuustavoite ei voi olla suurempi kuin muissa EU-maissa. Valtaosa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa ja päättäävät siten koko Suomen asioista. On aivan toista asua Helsingissä tai Tampereella hyvien julkisten yhteyksien varrella kuin pikkukaupungissa tai maaseudulla. Liikennettä ei saa kurittaa lisää, se lisää vain inflaatiota ja kasvattaa eriarvoisuutta suomalaisten keskuudessa. On utopiaa, että pienipalkkaisilla olisi kykyä investoida sähköautoihin vielä moniin moniin vuosiin.
Koko Suomi on pidettävä asuttuna. Maaseudun elinvoimaisuus on tärkeä huoltovarmuusasia! Sitä ei ymmärretä ennen kuin sitä tarvitaan! Pari katovuotta ja häiriöitä tuontitavarassa niin näemme täällä nälkää. Maatalouden sato ei ole mikään itsestäänselvyys, ala on hyvin haavoittuvainen. Jos maatalous ajetaan alas, sen ylös nostaminen ei ole mikään pikkujuttu. Käy niinkuin turpeelle!
On otettava kantaa myös tuleviin ravitsemussuosituksiin. Ne uusitaan kesäkuussa 2023 ja siitä vastaa MMM. Pohjoismaisissa suosituksissa on siirrytty ilmastoruokaan. Jos nämä kopioidaan Suomeen ja kouluissa, päiväkodeissa jne aletaan syömään näiden mukaisesti, tämä tulee olemaan lopullinen kuolinisku monipuoliselle suomalaiselle maataloudelle. Ihmiset eivät ymmärrä, että näissä vaaleissa päätetään, onko meillä elinvoimainen maatalous jatkossa vai ei. Ilmastoruokavalio on myös riski lasten ja nuorten kehityksen kannalta, jos ilmastoruokavaliota ei toteuteta turvallisesti huolehtien kaikista tarvittavista ravintoaineista. Nuorten masennus voi johtua tänäkin päivänä jo isoksi osaksi ravintoainepuutoksista (esim. rauta ja B-ryhmän vitamiinit). Ihmisillä ei ole riittävästi ymmärrystä ruokavalion merkityksestä terveydentilaan.
Lisäisin ohjelmaan muutaman asian:
-Yrityksille täysi verovähennysoikeus ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon vaikkapa 500 euroon saakka per työntekijä per vuosi > vähentää työntekijöiden poissaoloja, lisää tuottavuutta, vähentää sairaanhoidon taakkaa
-OIkeus työikäisille osittaiseen hoitovapaaseen 30 h /vko vanhusten hoitamiseksi (HUOM! Tämä voisi olla sellainen asia, joka kannattaisi nostaa ihan alkuun, tiivistelmään).
Minusta seuraavia asioita ei pitäisi olla ohjelmassa
-TES purkaminen. Jonkinlainen ohjenuora on hyvä olla olemassa (sanon työnantajan edustajan kokemuksella), ennemminkin sitä voisi nykyaikaistaa. En sanoisi että tätä kannattaa nostaa kovin paljon esille, on tärkeimpiäkin asioita.
-Unohtakaa HV-alueet, kun ne ovat juuri käynnistyneet. Nyt pitää antaa niille hetkeksi työrauha. Pois ohjelmasta kokonaan.
-Kuntaliitokset. Voidaan mielestäni todeta, että kannustetaan kuntia tekemään yhteistyötä, jos sillä voidaan saavuttaa kustannusetuja tai/ja säästää resursseja. Tämän asian eteenpäin vieminen on ennen kaikkea kunnanvaltuustoissa istuvien tehtävä. Heidän pitää osata katsoa tulevaisuuteen.
Olin positiivisesti “yllättynyt” kuinka hyvältä tuo ohjelma kuulosti. Suurimpaan osaan kohdista on erittäin helppo samaistua ja jakaa eteenpäin.
Muutama kommentti vielä mitä itselleni tuli mieleen.
Kuntauudistus on rohkea veto, tätä saatetaan tarvitakin, mutta asukasmäärän mukaan tuo voi olla hieman vaarallinen. Ehdottaisin tämän viemistä kommenttien mukaan uudelleen mietintään ja tuotavan takaisin paranneltuna ja vähän pidemmälle jalostettuna.
Voitaisiinko tuon ruoan arvonveron pienentämisessä suosia suomalaista, eli kotimaisiin tuotteisiin veron alennus ja ulkomailta tuotavat saavat jatkaa nykyisellään. Tämä kannustaisi entistä enemmän käyttämään kotimaista tuotantoa ja tukemaan meidän omaa maataloutta.
Suomessa on nyt viimevuosina ollut jokseenkin voimaan oloinen pelottelun kulttuuri.
Korona tulee, variantti x tulee, suljetaan sitä suljetaan tätä, sitten tulee Putinin venäjä ja sitten meiltä loppuu sähkö. Näistä asioista on hyvin kärkevästi uutisoitu ja hieman ajettu semmoista pelon ilmapiiriä, mistä en oikein pidä. Valtion johdon tulee olla asioiden päällä ja johtaa maata niin ettei kansalaisten tarvitse pelätä. Viesti heiltä pitäisi olla “ei huolta, me hoidamme tämän”.
Siksi voisimmekin lisätä “Uskalla olla erilainen, älä pelkää!”
Aimo Kurkela
Tampere
2 tykkäystä
-Jos äänestysikäraja laskettaisiin 16 ikävuoteen, pitäisi täysi ikäisyys laskea myös 16 ikävuoteen. En kannataisi tätä vaaliohjelmassa.
Verotuksesta. Verotusta pitäisi painottaa haitan mukaan, onko verotettava asia “yleishyödyllistä” vai “yleishaitallista”. Miksi terveellinen ruoka ja perus raaka-aineet on niin kalliita ja epäterveellinen ruoka ja karkki halpaa ? Ruoan verotus ei pitäisi olla mitenkään kiinteä vero %. Ruoka pitäisi verottaa sen terveellisyyden ja myös jollain haitarilla ympäristö kuormituksen mukaan, esimerkiksi, mitä enemmän sokeria, suolaa, lisäaineita ja keinotekoisia aineita niin sitä korkeampi vero, mitä luonnonmukaisempaa,vähempi sokerista mitä vähemmän prosessoitua, sitä pienempi vero prosentti. Raaka-aineet kuten sokeri ja suola pitäisi jättää tästä ajatuksesta kuitenkin pois. Epäterveellinen ruoka = huonontaa kansanterveyttä = aiheuttaa kuluja = kuuluisi verottaa enemmän kompensoimaan sen haittoja. Perus raaka-aineet kuten käsittelemätön peruna, kurkku, sokeri, suola, salaatti, liha, kala pitäisi olla verotuksellisesti kaikkein halvinta ja köyhimmälläkin kuuluu olla siihen varaa.
Myös ei välttämättömistä yleishaitallisista palveluista pitäisi verottaa niiden aiheuttamat haitat.
Esimerkikisi sähköpotkulauta palvelut kaupungeissa. Yrittäminen ja työ pitää sallia, mutta jos se aiheuttaa koko kansan kukkaroa rokottavaa haittaa, se haitta täytyy kompensoida sieltä mistä se aiheutuu. Kun tarjottu palvelu aiheuttaa terveyskuluja ja kuormittaa terveydenhoitoa, niin palvelun tarjoajan pitäisi ne kattaa niiltä osin. Palvelun tarjoaja voi lisätä nämä kulut tuotteen hintaan, ja niin se kuuluisikin olla. Mutta koko kansan ei kuulu olla siitä aiheutuvien terveydenhoidon kuormituksen maksajana.
Yhtenä suurena uudistuksena millä erottua muista, voisi tuoda esiin tasa-arvoisen perustuloa ja verottoman ansiotuloveron rajan nostoa. Jolla korvattaisiin koko tukijärjestelmä ja olisi aina kannustavaa tehdä töitä.
Harvassa tulee olemaan ihmiset, jotka tuota lukevat. Eihän se edes kiinnosta kuin muutamaa liike nytläistä.
Liike Nytin juuret oli siellä arvovapaassa, tutkimustietoon perustuvassa päätöksenteossa ja äänestyspäätösten joukkoistamisessa.
Muistaako kukaan…
Nyt väännetään vakavalla naamalla arvopohjasta ohjelmaa vaaleihin, jossa liike nyt tulee edelleen olemaan hjalliksen pienpuolue ja joka jatkaa setämieskommenttien laukomista lonkalta.
Liikettä ei siis enää erota muista puolueista mikään eikä liike itsekään oikein osaa tuoda enää esille sitä kiinnostavaa ja muista erottavaa tekijää.
Itse en ainakaan oikein hahmota mikä liike nytin olemassaolon syy on… mikä on syy että perusäänestäjä laittaisi äänen liike nytläiselle. Mitä asiaa liike nyt ajaa sillä Hjallis + 1 tai 2 muuta, jos sitäkään, pumpulla eduskunnassa?
Mitä se äänestäjä voi toivoa saavansa äänellään? Mikä on tän puolueen lokero, mitä se on täyttämässä puoluekentässä, mikä vielä oli ehkä tyhjillään, kun se jäsenille luovutettu päätöksenteko ei selkeästi enää ole se juttu.
Eipä ihmeesti kiinnosta, kun ei hyväksytty eduskuntavaaliehdokkaaksi.
Jorma-Juhani Könönen
Kuntaliitosten hyöty olisi miljardeja, Muutama työtön on hyttysen ininää siinä kaupassa. Veroasteen aletessa ja ostovoiman kasvaessa elinkelpoisiin kuntiin syntyisi työpaikkoja kunnasta mahdollisesti erotetuille. Työpaikan perässä voi myös muuttaa uudelle paikkakunnalle. Suomessa ei ole ylijäämää tuottavia kuntia. Kaikki elävät valtionosuuksilla. Joku Kauniainen tai Espoo saattaisi elää omillaan. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa elättää kituvien kuntien turhaa hallintoa.
1 tykkäys