Hjallikselta: Lakkojen kevät

Ajankohtaista eduskunnassa
1

Alustus aiheeseen (Ari Lanamäki, puoluehallituksen jäsen)

Edessä on lakkokevät. Ensimmäisiä poliittisia lakkoja olemme saaneet jo kokea alkuvuoden aikana ja maanantaina 11.3.2024 alkoi ensimmäinen pidempi, ainakin kahden viikon mittainen lakko.

Työelämäuudistukset, joita Orpon hallitus kaavailee:

Työehdot

  • Työntekijän irtisanomiseen riittää jatkossa asiallinen syy.
  • Ensimmäinen sairauslomapäivä muuttuu palkattomaksi omavastuupäiväksi.
  • Määräaikaisuus ei aina tarvitse erityistä perustetta.
  • Lomautuksen varoaikaa lyhennetään.
  • Työsopimuslakiin perustuva työntekijän takaisinotto­velvollisuus poistuu alle 50 henkilön yrityksiltä.
  • Paikallista sopimista lisätään. (Eduskuntaan alkukesällä 2024, astuu voimaan 1.1.2025)
  • Valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia työriitojen sovittelussa rajoitetaan.

Sosiaaliturva

  • Sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistetaan. (Astuu voimaan 1.4.2024)
  • Ansiopäivärahaa leikataan kahden kuukauden jälkeen. (Astuu voimaan 2.9.2024)
  • Työttömyyspäivärahan työssäoloehto euroistetaan. (Astuu voimaan 2.9.2024)
  • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan. (Astuu voimaan 1.4.2024)
  • Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään. (Astui voimaan 1.1.2024)
  • Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan.
  • Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa pidennetään.
  • Palkkatuettu työ lakkaa kerryttämästä työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa. (Astuu voimaan 2.9.2024)
  • Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta. (Astui voimaan 1.1.2024)
  • Vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan. (Astuu voimaan 2.9.2024)
  • Aikuiskoulutustuki lakkautetaan. (Astuu voimaan 1.8.2024)
  • Asumistuen työssäkäyntiin liittyvä suojaosa poistetaan.

Lakko-oikeus (Eduskuntaan helmikuussa 2024, astuvat voimaan 1.7.2024)

  • Oikeutta poliittisiin työtaisteluihin rajoitetaan.
  • Oikeutta tukilakkoihin rajoitetaan.
  • Laittomaan lakkoon osallistunut työntekijä saa 200 euron sakon.
  • Lakkosakkoja korotetaan.

Lähde: Ilta-Sanomat 10.3.2024

Hallitus tekee muutoksia työelämään, joita yritykset tarvitsevat. Meillä on kaikkien tutkimusten mukaan jäykimmät työmarkkinat, joita on pakko uudistaa. Hallitus on oikeassa, kansa on valinnut heidät ja heillä on oikeus säätää lakeja. Olen samaa mieltä tästä. Ammattiyhdistysliikkeet haluavat puolustaa jäseniään, heillä on oikeus siihen. Kysymys kuluukin, ovatko lakot ylimitoitettuja? Niin tai näin Suomen talous menee alamäkeen semmoisella vauhdilla, ettei kukaan edes ymmärrä ja siksi näitä lakkoja ei juuri tarvita.

Aina, kun puhutaan talouden kuntoon laittamisesta, puhutaan säästöistä. Koskaan ei puhuta kasvusta, joka on ainoa, joka voi pelastaa Suomen talouden. Siksi olemme tehneet kasvuohjelman. Yrittäjänä mietin aina kasvua, poliitikko miettii aina leikkauksia. Molempia tarvitaan, mutta ainoastaan kasvu pelastaa meidät.

Velkaannumme nopeammin kuin koskaan. Hallitus joutuu säästämään 3-5 miljardia keväällä ja tämä tulee kurittamaan taloutta entisestään. Kysymys kuluukin, kuinka kauan meillä on varaa tähän? Jos lakkoilu loppuu tulevat ammattiliitot ulosmittamaan häviönsä syksyllä, kun käydään uusia palkkaneuvotteluja ja lakot jatkuvat. On syntynyt valtakamppailu jossa ei anneta periksi, joten on vaikea nähdä valkoisen savun nousevan mistään sovinnon merkiksi. Kuinka kauan Suomella on varaa tähän, missä vaiheessa maamme on polvillaan. Kun olen kuunnellut molempia olen sitä mieltä, että sopimusta ei synny näillä eväillä. Siksi olen esittänyt, että selvitysmieheksi valitaan Sauli Niinistö.

Hjallis Harkimo
Liike Nyt
Kansanedustaja

Kysymys sinulle: Mitä sinä olet mieltä? Miten tilanne tulisi ratkaista?

2 tykkäystä
2

Aurinkoista kevätpäivää Keski-Suomesta.:sunny:

On selvää, että tekee kipeää, jos ns. saavutetuista eduista joutuu joskus luopumaan.

On selvää, että osa jää rannalle ruikuttamaan ja osa mukautuu tilanteeseen, mahdollisten tulevien heikennysten vuoksi.

On selvää, että Orpon hallitus ei saa, eikä pidä alistua ay-pamppujen toivelistoihin.

On selvää, että pienpuolue oppositiossa, todelliset vaikuttimet ympärille aika laihat.

On selvää, että Liike Nyt tarvitsee ryhtiliikkeen, pysyäkseen päivänpolitiikan ytimessä ja vaikuttajana tulevaisuudessakin.

On selvää, että muutoin mahdolliset mielipiteet ja ratkaisuehdotukset kaikuvat kevätpörriäisen tapaan “ilmoilla” - vailla todellista vaikuttavuutta.:blush:

1 tykkäys
3

Itse olen puhunut siitä miten vahingollisia suurlakot ovat Suomen taloudelle [1-6]. Ihmisten pitää valita kuka on heidän johtajansa ja ketä he seuraavat, koska myös heillä on vastuu, jos he valitsevat polun jossa lamautetaan Suomen yrittäjien toiminnot sekä Suomen elinkeinoelämän toiminta, osallistumalla toimintoihin jossa kuunnellaan eräiden puolueiden ja ammatiliittojen manifestoja, jossa käytännössä Suomen elinkeinoelämä on julistettu viholliskuvaksi, jota vastaan taistellaan lakkojen avulla [7].

Lähteitä

[1] https://nettiparlamentti.liikenyt.fi/t/teollisuusliiton-lakkokassa-kestaa-useita-kuukausia-laajamittaista-teollisuuden-alasajoa/1756/2

[2] https://nettiparlamentti.liikenyt.fi/t/sak-sekaantuu-politiikkaan/1718/6

[3] https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikko-luomala/ammattiliitot-tyon-arjen-turva-vai-taloudellisen-kasvun-portivartija-vai-jotain-muuta/

[4] https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikko-luomala/teollisuusliiton-lakkokassa-kestaa-useita-kuukausia-laajamittaista-teollisuuden-alasajoa/

[5] https://fb.watch/qUua1tJaUX/

[6] https://www.facebook.com/groups/2234272663526519/permalink/3792738017679968/

[7] https://nettiparlamentti.liikenyt.fi/t/teollisuusliiton-lakkokassa-kestaa-useita-kuukausia-laajamittaista-teollisuuden-alasajoa/1756

4

Sehän on selvää, että tämä maa on menossa konkurssiin tällä hetkellä. Jos elinkeinoelämä on ay-väen vihollinen, niin asiaa voi silloin ajatella, että palkansaajat eivät saa puolueetonta tietoa maan tilasta tai sitä ei ymmärretä. Siksipä ehdottaisin aivan yksinkertaista asiaa tehtäväksi näkyväksi eduskunnalle ja koko kansalle. Eduskunnan eteen iso näyttö, jossa.näkyisi reaaliaikaiset tulot ja menot ja etenkin velat ja korot. Nämä tiedothan näkyisivät myös uutisissa. Suomen taloudellinen tilanne tulisi helpommin ymmärrettäväksi. Ja jos mistään kuluista ei voida leikata, ainoa mahdollisuus pitää Suomi hyvinvointivaltiona on saada lisää tuloja eikä siihen lakot auta.

1 tykkäys
5

Päivän selvä asia, että ay liikkeitä tarvitaan ja päivänselvää asia, että lakot ovat ylimitoitettuja. Pitäis puhaltaa yhteen hiileen, mutta ikinä ay liikkeet ei anna periksi eikä hallitus pelkkää paskanjauhantaa tämäkin selostus. Demokratia on vastakkainasettelua ja jingjangia yrittäjät yrittää ja ay liikkeet puolustaa oikeuksiaan:)

6

Katsaus historiaan:

" Suurlakko päättyy

Maaliskuun 18. päivänä pääministeri Karl-August Fagerholm jättää keskusjärjestöille sopimusehdotuksen lakon lopettamisesta. Jos siihen ei suostuta, hallitus tulee jättämään eronpyyntönsä." [1]

Oliko lakosta hyötyä silloin?

“Palkkoja korotetaan SAK:n vaatimat 12 markkaa tunnilta. Ilo ja hyöty jäävät lyhytaikaiseksi. Palkankorotus nostaa hintoja, inflaatio voimistuu. Palkkojen ostovoima putoaa nopeasti lakkoa edeltäneelle tasolle.” [1]

Vaikutukset jäivät vähäisiksi lakkoilijoille historiassa, mutta vahinko on suurempi Suomen taloudella vaikka mediassa nyt liikkuu propagandaa, että lakolla ei ole merkittävää vaikutuksia Suomen talouteen.

Lakoilla on negatiivisia vaikutuksia esim. talouteen ja yhteiskunnan toimintaan [2], [3, s. 521], [4], [5], [6].

Jopa Helsingin Sanomissa on mainittu Suomen Pankin ennustepäällikön Meri Obstbaumiin lausuma, jonka mukaan lakkojen vaikutus on kielteinen:

”Vaikutus on toki kielteinen, mutta jos lakkojen kesto on hyvin lyhyt, vaikutukset voivat jäädä väliaikaisiksi.”, [7]

Mutta leikkaukset tulevat sitten käytännössä tehtyä Suomessa, kun ajan oloon velka kasvaa Suomessa ja luottoluokitus pienee tasolle, jolla ei enää myönnetä lainaa jonka avulla saadaa velkarahaa, jolla maksetaan armeijan ylläpito, tiet, sairaalat, terveydenhoitoalan palkat, opetusalan palkat, kotimaan turvallisuus, jne. Kansaeläkelaitos pystyy maksamaan niitä varoja mitä sille annettaan, kun varat loppuvat niin voida enää jakaa ihmisille, vaikka laissa lukisi että on oikeus saada.

Vaikka Suomella on AA+ [8] luottoluokitus, niin jossain kohtaa se alenee ja EU tulee puuttumaan meidän maamme talouden hoitoon, kuten tehtiin Kreikan kohdalla [9].

Mutta tässä ihmisillä on valta. Ihmisen pitää nyt valita johtajansa, koska he itse vaikuttavat omilla valinnoillansa millainen tulevaisuus meillä on Suomessa. Jos tappelemme sisäisesti, olemme entistä heikompia ja kotimaiset yrittäjät sekä Suomen elinkeinoelämä ei ole hyvä viholliskuva.

Suomen poliittinen tilanne on kuitenkin kireä ja kokonaisuuksia tulisia tarkastella. Eikä pidä unohtaa sitä, että sota on Ukrainassa [10-12] ja se vaikuttaa meihin. Meidän ei kannata tapella sisäisesti asioista tässä maassa, koska muuten olemme entistä heikompia.

Lähteitä ja kirjallisuutta

[1] Antero Raevuori. Vuoden 1956 suurlakko oli suistaa Suomen kaaokseen – Poliisien konepistoolit olivat jo tulivalmiina. Seura 11.3.2017. https://seura.fi/ilmiot/historia/vuoden-1956-suurlakko-suistaa-suomen-kaaokseen-poliisien-konepistoolit-jo-tulivalmiina/

[2] Coon '00, Korey Harlyn (1999) “The Ripple Effect of Union Strikes: A Case Study of the Micro- and Macroeconomic Effects of the General Motors Strike of 1998,” The Park Place Economist: Vol. 7 Available at: https://digitalcommons.iwu.edu/parkplace/vol7/iss1/13

[3] Tenza, Mlungisi. (2020). The effects of violent strikes on the economy of a developing country: a case of South Africa. Obiter, 41(3), 519-537. Retrieved December 22, 2023. The effects of violent strikes on the economy of a developing country: a case of South Africa

[4] de Wet, JHvH. (2012). The financial impact of strikes: A worker’s perspective. Corporate Ownership & Control, 9(4-4), 400-407. https://doi.org/10.22495/cocv9i4c4art3

[5] Essex R, Ahmed S, Elliott H, Lakika D, Mackenzie L, Weldon SM. The impact of strike action on healthcare delivery: a scoping review. Int J Health Plann Mgmt. 2022; 1-29. https://doi.org/10.1002/hpm.3610

[6] Gruber, J., & Kleiner, S. (2010). Do Strikes Kill? Evidence from New York State. https://www.nber.org/papers/w15855

[7] Anni Lassila. Miljardilasku vai jotain aivan muuta? Näin ekonomistit arvioivat lakon talous­vaikutuksia. HS 14.2.2024. https://www.hs.fi/talous/art-2000010221951.html

[8] https://www.fitchratings.com/research/sovereigns/fitch-affirms-finland-at-aa-outlook-stable-09-02-2024

[9] European Court of Auditors. The Commission’s intervention in the Greek financial crisis. European Union 2017. https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/greek-crisis-17-2017/en/

[10] European Council. “If we want peace, we must prepare for war”. 19.3.2024. https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2024/03/19/if-we-want-peace-we-must-prepare-for-war/

[11] North Atlantic Treaty Organization. NATO’s response to Russia’s invasion of Ukraine. 21.3.2024 https://www.nato.int/cps/en/natohq/topics_192648.htm

[12] https://www.consilium.europa.eu/en/policies/eu-response-ukraine-invasion/